Legoland nyt oli Legoland. Onneksi ei päätetty olla siellä päivää pitempään. M oli selkeästi liian vanha, mutta toisaalta kun juttelin tänään yhden äidin kanssa odotellessani O:ta koulusta oli se äiti pyllähtää takapuolelleen kuullessaan että M on edelleen vain kuusi. Tämä äiti kun oli ajatellut että M on vähintään yhdeksän. Ehkä Legoland olis ollut sopiva kohde sille toisenlaiselle kuusveelle. Pojille kohde oli mahtava, paitsi O:ta tietty pelotti vähän jokapaikassa, mutta se nyt oli vähintäänkin oletettavaa ja ehkä olis ollut järkevämpää aloittaa päivä jostakin muualta kuin siitä kaikkein rajuimmasta vuoristoradasta – joka ei nyt niin kovin raju ollut sekään. Ehdottomasti suurimman vaikutuksen O:hon teki Minilandin pienoismallit Yhdysvaltain kaupungeista ja se olis epäilemättä seissyt katselemassa niitä vaikka koko päivän. Amerikkalaiseen nysväykseen tottuneelle paikka tuntui vähän nuhjuiselta ja epäsiistiltä, ja se että maksettuaan jo pä...
Tarinoita elämästä kolmilapsisessa perheessä. Tarinoita autismista, ADHD:sta ja ahdistuneisuushäiriöstä. Elämää ulkosuomalaisena Yhdysvaltain länsirannikolla. Äiti - kiinteistövälittäjä. Isä - nörtti. Lapsi - Autisti. Lapsi - Adhd ja autisti. Lapsi - Adhd. Koira - Martta vaan.