Tahdon Asiat

Kirjoituspöydän ääressä istuu pieni poika. Kuulen miten sen vihaiset jalat viuhtoo ilmaa tuolin alla kun sormet ei tahdo taipua kirjoittamaan: aaa jjj aaa jjj aaa jjj aj aj ja ja a ja ja ja ja aj aj aj... Kyyneleet silmissä se puuskahtaa ettei se edes tiedä missä kohdassa se on tässä harjoituksessa ja samassa se pyyhkii vahingossa pois kaiken sen minkä oli jo saanut tehtyä: jaa jaa jaa ajj ajj ajj jaj jaj... Minä pyyhin lempeästi pois suuret kyyneleet epätoivoisen lapsen silmistä. Istun tuolille ja otan lapsen syliin, ehdotan että tehdään yhdessä. Minä sanelen, hän kirjoittaa. Näppäimistö piirtää taas koneen valkoiselle paperille: ja ja ja aj aj aj a ja a ja jaa jaa... Lopulta se on valmis ja me lähetetään se opettajalle sähköpostitse. Saa mennä ulos leikkimään. Kaverit odottaa jo. Havahdun unesta ja kuuntelen. Katson kelloa. On sydänyö, kello on kaksi ja voisin vaikka vannoa että kuulen veden kylpyammeessa, sen äänen kun kylpyvesi valuu pois ammeesta. Fredde nukkuu vieressä...

Aamulla kellon pärähtäessä soimaan kello 05:30 mua väsytti. Väsytti isolla alkukirjaimella. Väsytti sen verran että miltei jätin menemättä. Väsytti niin että vasta kuntoklubin edustalla tajusin että mulla oli edelleen jalassa tohvelit. Hyvä että menin. Sain oman radan ja sen myötä totaalisen nirvanan. Viereisellä radalla räpiköi aasialainen nainen josta mulle tuli lähinnä mieleen uppoavasta laivasta pelastautuva uimataidoton ihminen... oli huikeeta miten se kuitenkin pysyi pinnalla, ja miten se jaksoi. Itse olisin sillä tyylillä jaksanut räveltää korkeintaan yhden altaanmitan. Joskus olis hyvä pitää vapaapäivä, myös lasten. Me tehtiin M:n kanssa eilen illalla sitä sen tiedeprojektia ja muita läksyjä, pieniä taukoja lukuunottamatta, liki neljä tuntia... tieteellinen koe, osa A tieteellinen koe, osa B valmis tuote... vitsit et MÄ olen hyvä... M vähän avusti sit me pelattiin äännepeliä... ...ja luettiin ne kolme kirjaa... ...tehtiin matikkaa... .....