Tahdon Asiat

Perjantai, ihana perjantai! Kertokaa miksi perjantai tuntuu edelleen niin ihanalta vaikka teen kaikki viikonloput(kin) töitä? Mutta perjantai, ihan parasta! Arvatkaa mitä tein tänään? Kävin läpi sopimusta. Musta tuli ehkä taas vähän parempi tässä työssä.  Ostin aamukahvin. Poimin asiakkaan kyytiin.  Meillä oli kuntotarkastus... ...kuntotarkastus kauniissa kodissa. Kävin jouluostoksilla koska se on kivempaa ennen kuin kaikki muut on jouluostoksilla. Kävin läpi sopimusta.  Osallistuin koulun sotaveteraanien päivän tapahtumaan.  Kaadoin lasillisen viiniä ja editoin kuvia. Suunnittelin kevättä. Järjestin joulupuuhaa ja seppeleen askartelupäivää. Kaadoin toisen lasillisen valkkaria. On asioita joita olis ehkä pitänyt tehdä mutta en tehnyt. En pedannut sänkyä aamulla, enkä edes iltapäivällä.  En laittanut niitä pyykkejä jotka makaa yläkerran mediatilassa. Löytyyhän ne puhtaat vaatteet tostakin? Vai...

Mun ei oikeastaan tee mieli tehdä yhtään mitään, tai siis... mun tekee mieli istahtaa sohvalle, avata telkkari ja tuijottaa jotain ihanaa elokuvaa ja sen jälkeen seuraavaa ja sit sitä seuraavaa ja... en mä edes tiedä mitä mä haluisin katsoa, ja ehkei sen tarvitsis edes olla mitenkään erityisen ihana tai nostattava tai kantaaottava... se vois vaan olla, hätätilassa vaikka joku typerä päiväsarja ”wife swap” tai ”teenage mom”. Mua vaan huvittais olla tekemättä yhtään mitään, olla kuulematta enää yhtään ”but mom”:ia... Oikealla puolella on läjä papereita. Se sisältää M:n kotitehtävälistoja, mun papereita, O:n koulupapruja, K:n papereita ja kaikkea sekalaista. Tänään niitä kotitehtäviä tulee sille läjä lisää. Pitäis soittaa lastenlääkäriasemalle niitten laskutuksesta ja täyttää äänestyslipuke ja... papruja ja laskuja ja antibioottivoide ja yliviivaustussi ja tarralappuja... ainakin vaalit on taas tulossa ja kauppakin ottaa kantaa... no KYLLÄ! Mun vasemmalla puole...

Mua laiskottaa. Tekis mieli heittäytyä tohon sohvalle ja vaan maata. Maata siinä ja ehkä – jos oikein ponnistais – katsoa telkkaa tai lukea eilen postissa tullutta Kodin Kuvalehteä. Olin ajatellut tehdä risottoa. Pitäis leipoa kesäkurpitsakakkuleipä huomiseksi. En jaksais, ei huvita. En haluu tehdä mitään, haluun vaan olla ja maata – sohvalla. L lupaa tehdä nachoja ruuaks, tehdään risotto huomenna. Se lähtee hakemaan kaupasta grillikanan ja maissilastuja. Mä potkin itseäni persauksille ja teen sen kakun-leivän ja nakkaan sen uuniin. Eihän siinä kauaa nokka tuhise, kurpitsatkin on valmiiksi raasteena. Joskus sekin vähä vaan tuntuu liian suurelta. Ei jaksais, ei viitsis. Ei vaikka siihen kuinka menee vaan se muutama minuutti. L palaa kaupasta kasseineen ja perkaa kanaa yhden alastoman pienen miehen löytäessään tiensä alakertaan. Voisin vannoa et K haistoi sen kanan ja tuli siks. Se syö hartaudella grillatun broilerin rintafilettä ja ohimennessään kastaa sormensa myös L:n punkkul...