Tahdon Asiat

se on pelottava elokuva Aatonaattona me katsotaan yhdessä telkkarista Charles Dickens:in Joulutarinaa, elokuvaa saiturin jouluyön painajaisesta. Tarinan kolmannessa osassa saituri Ebenezer Scrooge kohtaa tulevaisuutensa, kuoleman yksin ja ihmiset jotka ovat lähinnä ehkä helpottuneita kylmäsydämisen ilkimyksen poismenosta. Ebenezer putoaa unessaan omaan hautaansa, jonka pohjalla on miehelle tarkoitettu arkku. lenkillä me törmättiin maaoravaan Vähän myöhemmin mulla on kainalossa kuumeinen nuorimies. Mä selailen päivän uutisia tabletilla ja mies virittelee mun kanssa keskustelua; ”Äiti!” – Mmmm...niin, mitä? ”Miksi se Scrooge putos sinne vampyyrin kotiin? – Eiku rakas, se oli hauta-arkku. Meidät kaikki laitetaan sellaiseen sitten kun me kuollaan. ”Miksi?” – No kun se on tapana ja kaikki kuolleet laitetaan arkkuun. ”Laitetaanko meidät sit kans maan alle?” Tässä vaiheessa sen pienen kuumeisen pojan äänessä on hillittyä kauhua ja rivien välistä on helppo kuulla ne lausum...

tiistaina me tultiin eläinlääkäristä kotiin näin... kuljetuskenneli oli kakassa, koira onneksi jo pesty Kello soi kahdelta aamulla. Puen unisena päälle yöpuvunhousut ja vedän virttyneen fliseen päänyli. Avaan kennelin portin ja poimin pienen karvapalleron syliin. Se nuolaisee mun korvaa ja tuhisee unisesti. Siinä vaiheessa kun olen kytkenyt hälyttimen pois päältä ja me astutaan viileään autotalliin pienet terävät hampaat yrittää saada kiinni mun korvakorusta. Kuuntelen huuhkajan huhuilua jossakin lähipuussa ja seuraan Martan vaaleaa selkää aamuyönhämärässä. Viidessä minuutissa Martta on takaisin kennelissään ja mä kaivaudun untuvapeiton alle. Musta tuntuu etten ole ehtinyt edes nukahtaa kun Fredde tuuppii mua. Meinaan rähähtää sille että eikö täällä saa helkkarisoikoon koskaan nukkua, mutta ennen kuin ehdin aloittaa tajuan että koko sänky lainehtii. K joka on kömpinyt meidän väliin on pissannut sänkyyn. Kenneli pysyy onneksi hiljaisena Fredden kantaessa nukkuvan lapsen...

Tätä loistavaa opusta saa ostaa muunmuassa Amazon.com :sta En ole viimeaikoina kirjoittanut unesta ja nukkumisesta. Aihe on jäänyt taka-alalle lähinnä siksi että meillä on nukuttu. Kuka missäkin ja mitenkin, mutta nukuttu. Ajatus siitä että jokaisella pitäisi olla oma sänky ei meillä ole koskaan toiminut. M nukkuu edelleen pääsääntöisesti meidän sängyssä, ja keskimäärin jannut nukkuu joko yhdessä O:n sängyssä tai omissa sängyissään. On öitä joina joku nukkuu patjalla meidän lattialla tai meidän sängyssä on kaksi kolmesta lapsesta. On myös niitä öitä joina kaksi kolmesta on meidän sängyssä ja yksi sillä patjalla. Vajaan viikon nukuin K:n kanssa M:n sängyssä, koska se on leveämpi ja siinä oli hyvä vahtia leikkauspotilaan unta. Ne samat yöt, ne kaksi muuta nukkuin mun sängyssä Fredden kanssa. Mutta kaiken kaikkiaan kaikki nukkuu. Ne ottaa illalla melatoniininsa, mä luen tai kerron iltasadun, ne lukee hetken itsekseen ja sit ne nukkuu. Eilen jannut päätti mennä M.n sänkyyn. Ne...

Yö on rikkonainen. Ensin Fredde herättää mut toteamalla arkisesti et meidän sängyssä haisee ihan pissalle. Nostan välissä tuhisevan tyttäreni peittoa ja toteen et joo, neiti ei sit vissiin muistanut käydä pissalla ennen nukkumaanmenoa. Fredde nostaa unitokkuraisen lapsen suihkuun, mä nousen vaihtamaan lakanoita. Huokaisen helpotuksesta kun tajuan että tällä kertaa patjansuojus oli onneksi välissä. Lopulta vaivun takaisin unen nirvanaan, vain havahtuakseni siihen että O itkee. Se on onneksi herännyt ajoissa käydäkseen vessassa, mutta huomannut herättyään että sen rakas tutu on hukassa ja että itseasiassa sen nilkkoja särkee. Vaellan alakertaan hakemaan särkylääkettä mun öiselle kipuilijalle ja yritän samalla etsiä sitä hukkunutta rakasta rättiä. Särkylääke löytyy, rättönen jää puuttumaan. Lohdutan lasta, hieron sen jalkoja ja lopulta palaan takaisin omaan uneen. Seuraava herätys on joskus kuuden aikaan. K on hereillä. Torstai on alkanut. Yhdeksältä olen hammaslääkärissä. Matthewn ä...

Etelä-Ranskassa, Antibesin kaupungissa, Helenan naapurissa asuu lauma konnia. Ne pitää illan pimeydessä kurnutusjuhliaan. Täällä meillä varma merkki kevään tulosta ja tulevasta kesästä on yhtälailla sammakkojen kuoro. Meidän sammakon on pieniä ja ne osaa vaihtaa väriä naamioituen loistavasti taustaansa. Onpa meillä kerran ollut sammakko olohuoneen seinälläkin, onnistuen naamioitumaan seinän silloiseen oliivinvihreään sävyyn.  Pacific Tree Frog, toiselta nimeltään Pacific Chorus Frog eli kuorosammakko herää ja lyhtyy laulamaan tuhansien lajitovereittensa kanssa illan hämärässä. Ensimmäisellä kerralla ajattelin sen olevan sähkömuuntaja tai joku vastaava. Vuosien saatossa tästä sammakkojen ”laulusta” on tullut rakas ääni joka kertoo siitä että talvi on ohitse. Alkukeväästä naamakirja täyttyy päivityksistä: ”The frogs are back” "Pacific treefrog brown morph" by Hecuter  - Own work. Licensed under CC BY-SA 4.0 via Wikimedia Commons  "PacificTreeFrogG...

A) tarkkaile sen hengitystä iltapäivällä ja soita lastenlääkäriin ja pyydä kortisonia jos se tuntuu haukkuvan B) voit pitää sen pystyssä ja odottaa et mä tuun töistä ja mä vien sen yöllä hakemaan kortisonia  C) soitat mulle töihin ja mä tuun pelastamaan teidät Vaihtoehto B) voit odottaa et mä tuun töistä ja vien sen yöllä ensiapuun. Jannu ei tosin ollut pystyssä vaan nukkumassa eikä L ollut ajatellut et mihinkään tarttis lähteä koska se oli voinut oikein hyvin koko päivän. Puoliyhden jälkeen kun mä avasin lastenhuoneen oven löysin sieltä pienen pojan jonka henki kulki sangen huonosti. Näin me hypättiin sen kanssa autoon ja ajettiin mäen alle ensiapuun, lääkkeeksi kortisonia ja vähän tukevampaa avaavaa kuin mitä kotilääkekaapista löytyy. Reilua tuntia myöhemmin me oltiin jo matkalla kotiin. Kiitos mun ammatinvalinnan meidän ei tarvinnut jäädä seurantaan vaan lääkäri luotti siihen että mä osaan jatkossakin katsoa jos se menee huonoon kuntoon.  Mulle tarjottiin taas vaiht...

Tänään olen käynyt kävelyllä vanhemman herrasmiehen kanssa vakuuttaen hänen kävelyttävän minua eikä minun häntä, vaihtanut toistakymmentä vaippaa aikuiselle ihmiselle, auttanut useamman ihmisen vessaan, pitänyt oksennusvatia oksentavalle, tullut syljetyksi, vaihtanut lukemattomia kertoja lakanoita ja yöpaitoja, pyyhkinyt takapuolia, laittanut peppurasvaa kipeään peräpukamaan, estänyt ihmistä kaatumasta, vakuuttanut yhden jäämään, saanut toisen uskomaan omiin jalkoihinsa, lohduttanut kohtunsa menettänyttä, keksinyt puuhaa eksyneille käsille, pitänyt kivuista kärsivää kädestä, ollut hetkittäin epätoivoinen, heittänyt unihiekkaa ja peitellyt toistakymmentä ihmistä unten maille. On puoliyö, olen tullut kotiin hiljaiseen taloon jossa minua on vastassa vain Koira. Lämmittänyt perheen päivällisen tähteet ja korkannut oluen. Oma hetki yön pimeydessä. On perjantai, viikon viimeinen työpäivä. Muilla on vielä hetken torstai, mulla on jo perjantai. Tervetuloa viikonloppu.