Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2014.

kouluvaatteita laumalle

UPS kantaa kotiin lapsille alesta tilattuja kouluvaatteita. Jannujen vaatteet on vähän vaiheessa, ne tilaan Gapistä kun kerkeen, M:n garderobi alkaa olemaan kunnossa. Meillä keskitytyään pääasiallisesti hyvälaatuisiin trikoovaatteisiin jo ihan senkin takia että valtaosa muista vaatteista tuntuu M:n mielestä kurjilta päällä ja ne jäävät roikkumaan kaappiin käyttämättöminä. Oon siis oppinut pitäytymään muutamassa hyväksi havaitussa merkissä. mekot - Mini Boden farkkulegginsit - Tucker + Tate aivan loistava vaatemerkki sensorisen integraation häiriöstä kärsiville lapsille, harvemmin löytää pehmeämpiä, joustavampia ja mukavempia vaatteita puuvillainen villatakki - Mini Boden mekko ja legginsit - Tea ihanan pehmeitä trikoovaatteita tunika ja reisitaskuhousut - Tea trikoolegginsit - Tea, puuvillaneuloslegginsit - Mini Boden pojille; froteehuppari ja vuorelliset puuvillahousut - Mini Boden pojille; trikoohuppari ja farkut - Tucker + Tate

mitä jos?

Jokainen kai jollakin tasolla miettii ja huolestuu tai huolehtii, ainakin jokainen vanhempi on ollut kohdassa missä miettii että mitä jos se niin ihanasti nukkuva vauva ei nukukkaan vaan onkin kuollut? Tai näkee sielunsa silmillä kuinka lapsi jää auton alle katua ylittäessään tai... Mitä jos? Joku miettii näitä asioita sen yhden ohikiitävän hetken, palauttaa maailman oikeisiin mittasuhteisiin ja jatkaa matkaa. Toinen herää satunnaisesti öisin miettimään mitä jos, ja lopulta kääntää kylkeään kirjoitettuaan ehkä ajatukset siihen lehtiöön siinä yöpöydällä nukahtaen takaisin uneen. Ehkä löytyy myös niitä joiden mielessä ei koskaan ole uhkakuvia? Sitten on mun ja M:n kaltaiset. Tän viikonlopun M on miettinyt varmasti jokaisen valveillaolohetkensä samaa asiaa, mitä jos syttyy tulipalo? Mitä jos joku sytyttää meidän talon palamaan? Mitä jos meillä ei enää ole meidän kotia? Mitä jos Koira on yksin kotona ja talo palaa ja se kuolee? Mitä jos? En voi luvata ettei koskaan tule tulipaloa. Voin l

vielä on kesää jäljellä

Vaikka kesää on vielä jäljellä viisi viikkoa, alkaa katse väistämättä suuntautua tulevaan kouluvuoteen kauppojen hyllyjen pursuillessa reppuja, kouluvaatteita ja sitä sekalaista tilpehööriuä. Ne pakolliset lyijykynät, värikynät ja liimat nyt ehtii ostamaan myöhemminkin, mutta kouluvaatteet ja reput pitää hankkia ajoissa jos mielii saada mitä haluaa. Pojilla on selvät sävelet O osti itselleen jo Spiderman repun. Batman haluaa tietysti Batman repun, se pitänee tilata netistä mutta kaupasta se poimi itselleen jo unelmien "talvitakin". Mun unelma näyttää ehkä toisenlaiselta, mutta se ilme ton pojan kasvoilla sai mut ostamaan takin... (ja se et mä en koskaan saanut.) vuorellinen sadetakki riittää meillä talvitakiksi Pöydällä odottaa taas kerran äänestyslippu. L täytti jo omansa, mun pitäis ryhdistäytyä ja ryhtyä ruksimaan... kenet haluaisin kongressiin, entä sheriffiksi? Haluanko Pedron? En ole ehtinyt miettimään... sen sijaan mietin uimarannalle pakkaamista, tulee kuum

pyhä helena

Kauan kaivatun vesisateen ropistessa ikkunaa vasten seuraan M:n kotitehtäväoperaatiota ja valmistaudun samalla latailemaan viimeiset lomakuvat tänne blogiin. Viimeisenä lomapäivänä me ajettiin Mt St Helensin kautta kotiin. Mt St Helens on alueemme aktiivisin tulivuori, siis sellainen ihan oikeesti aktiivinen josta nousee savua. Edellisen kerran vuori purkautui - tai oikeastaan räjähti - toukokuun 18, 1980. Räjähdystä seurasi hiljaisempi kausi, kunnes heinäkuun 10, 2008 vuori heräsi ja alkoi rakentamaan itseään uudestaan. vika aamu hotellissa musta nää pikkutunnelit on jotenkin sympaattisia... yksi junalle, toinen autoille maisema vaihtui metsäiseksi ekat merkit vuoden 1980 purkauksesta on huikeeta miten räjähdyksen paineaalto on kaatanut puut Spirit Lake oli ennen suosittu lomailukohde. Purkauksen myötä järven vesi muuttui happamaksi ja kaikki elämä kuoli. Kuvassa näkyvä harmaa massa on järvessä ajelehtivia puunrunkoja.