Siirry pääsisältöön

elä elämäsi oikein


Olen ajamassa kotiin isosta palaverista ja kuuntelen ajellessani kuukauden kirjaa. Toinen kirjan kirjoittajista lukee ja kuulen miten hän kertoo meille, että todennäköisesti minäkin elän elämääni aivan väärin ja pienin muutoksin voisin parantaa omaa tuottavuuttani ja hyvinvointiani rutkasti. Odotan kuulevani taas kerran kuinka aamun ensimmäinen tunti on päivän tärkein ja kuinka menestyjät nousevat aamuisin jo kauan ennen päivänkoittoa meditoimaan, urheilemaan ja kirjoittamaan päiväkirjaa, mutta mies kertookin että päivän viimeinen tunti on se tärkein kaikista. Huomaan olevani vihainen ja puuskahtavani itsekseni, että tämäkin vielä, pitääkö mun piruvie nyt vielä viimeiseksi illallakin meditoida, suunnitella, pohtia, kirjoittaa ja opetella elämään kaikin tavoin paremmin. 


Oikealla tavalla eläminen on kuulkaa ihan valtavan rankkaa ja työlästä. Minne katosi se aika, kun olla möllötettiin, herättiin aamulla, syötiin, tehtiin töitä ja tultiin illalla kotiin katsomaan telkkaria. Seuraavana päivänä sama toistettiin, kunnes perjantaina tiesi ettei lauantaiaamuna tartte tehdä yhtään mitään. Hämärästi muistan vielä miten silloin joskus kukaan ei ollut kuullutkaan työelämän valmennuksesta. Muistan senkin ajan kun en itse ollut valmennettavana vaan tein töitä ja kävin satunnaisesti koulutuksissa oppiakseni uusia, työhön liittyviä asioita mutta en ollut ajatellutkaan että minua pitäisi jotenkin valmentaa paremmaksi, onnellisemmaksi ja tuottavammaksi yksilöksi, että kiinteä osa elämää olisi jatkuva henkinen kasvu. 


Salakavalasti valmennus luikerteli tiensä minunkin elämääni. Se alkoi tammikuussa 2021 aamukuuden palaverilla kahdesti viikossa. Arkeen astui suunnitelmalliset aamut, kuukauden kirja ja meditaatio. Sen sijaan että aamulla säntäsin sähköpostiin ja someen. Istuin sohvalle, kirjoitin aamun tunnelmat ja päivän tavoitteet päiväkirjaan, sytytin kynttilän, meditoin ja luin kymmenen sivua kirjaa. Elin paremmin ja pian minusta tulisi uusi, parempi ja tuottavampi versio. 


Saman vuoden joulukuussa minut kutsuttiin kymmenen viikon intensiivivalmennukseen. Valitut osallistuisivat valmennukseen kolmasti viikossa ja ohjelman hyväksytystä suorittamisesta saisin kymppitonnin käytettäväksi… no valmennukseen tietenkin. Minulle valkeni että kollegoilla oli takataskuissaan huomattavia määriä valmennusta ja nimet jotka olivat minulle täysin tuntemattomia olivat heille arkipäivää ja olin ihan itsestään selvää että tottakai kaikki tiesivät Ferry, Buffinin, Zvin, Ninjan, Shullin ja monet muut metodeineen. Katselin minulle ilmaisen ohjelman hintalappuja ja huokailin, tämä itsensä kehittäminen maksoi maltaita, tuhansia taaloja kuukaudessa ja tiesin että moni oli yhtä aikaa useammassa ohjelmassa. 


Kuukauden kirjat. Jos jokaisen kirjan ohjeita seuraisi orjallisesti tulisi elämästä ristiriitaista ja haastavaa. Onhan päivän tärkein tunti aamun ensimmäinen ja viimeinen. On syytä seurata orjallista aikataulua ja samalla edetä vapaasti itseään kuunnellen, onhan meillä vain 4.000 viikkoa aikaa. Menestys tulee itsekseen, kun ei yritä menestyä mutta kuitenkin tekemällä jatkuvaa työtä menestyksen eteen. On tärkeää muistaa elää viivan yläpuolella, positiivisesti ja virheistä kehittyen. Luuserit vellovat vastoinkäymisissään ja hukuttavat huolensa ostosterapiaan, viinilasiin tai sipsipussiin. Telkkariahan ei katso kukaan, tai ainakaan tunnusta katsovansa. Se aika käytetään meditointiin, päiväkirjan kirjoittamiseen tai vaikka Wim Hoffin jääkylpyihin. Muistathan myös, ettei raha ole tärkeää ja heti kun uskot ettei rahaa tarvitse sitä tulee ovista ja ikkunoista, ruuan tulee olla hitaasti tehtyä, luonnollisista raaka-aineista ja vailla lisäaineita. Parasta on, jos kasvatat muinaisviljankin ihan itse takapihalla.  Suojele sademetsiä, auta köyhiä, tee hyväntekeväisyystyötä ja aamulla herätessäsi ota selfie siitä, kun teet peilikuvallesi yläviitosen. Muista hengittää hitaasti. 

Tervetuloa valmennettuun, tuottavaan elämään. Minun valmennusryhmäni on ihan mahdottoman ihana ja tärkeä ja olen saanut elinikäisiä ystäviä, mutta tämä teksti on kirjoitettu sarkasmia tursuten, älä siis ota liian tosissaan. Tänään nukuin pitkään, aloitin aamuni mimosalla, leivon pullaa ja ajattelin katsoa telkkaria - ihan salaa.






Kommentit

  1. Tohtori Dawn lupasi auttaa minua tuomaan takaisin ex-mieheni, ja yllätyksekseni mieheni palasi 5 päivän kuluttua ja nyt elämme yhdessä rakkaudessa ja onnellisuudessa, hän auttaa myös ystäviäni, ota yhteyttä tohtori DAWNiin saadaksesi apua: WhatsApp +2349046229159
    *Jos haluat palauttaa entisen rakastajasi.
    *Jos haluat houkutella jonkun elämääsi.
    *Jos tarvitset puhdistusrituaalin.
    *Jos sinun täytyy tulla raskaaksi tai hoitaa hedelmättömyyttä.
    *Jos tarvitset onnenloitsun voittaaksesi.
    *Jos haluat palauttaa varastetun omaisuutesi.
    Ota häneen yhteyttä WhatsAppissa: +2349046229159

    VastaaPoista
  2. Genuine Hackers on paras ratkaisu varastetun kryptovaluutan palauttamiseen. He auttoivat minua saamaan takaisin kadonneet rahakkeet sen jälkeen, kun jouduin tietokalasteluhuijauksen uhriksi Telegramissa, jossa hyökkääjät pääsivät lompakkooni ja varastivat kaikki kolikoni. Genuine Hackersin avulla pystyin palauttamaan yhteensä 11,8 BTC:tä ja 6,479 ETH:ta 2 päivän kuluessa tapaukseni lähettämisestä. Ota yhteyttä GENUINEHACKERS000@GMAIL.COM saadaksesi luotettavat ja tehokkaat palautuspalvelut.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...