noloo

Taas kaksi klikkausta facebookissa, nolottaa, en ole ehtinyt-jaksanut-osannut päivittää. Tänäänkin oli taas sellaista tavallista sähläystä, toimistolle-uimakouluun-toimistolle-hitsaustarvikeliikkeeseen-lounaalle-kampaajalle-ruokakuppaan-toimistolle-hitsaustarvikeliikkeeseen-kotiin. Mukana kolme lasta, lämpötila jossakin 35:n asteen paremmalla puolen ja autoon kilometrejä vajaat sata, ihan hyvin ottaen huomioon että tää oli tällaista nurkkapyöritystä. Siellä hitsausmestassa ne mittaili mun autoa ja sitä heliumsäiliötä ja lopulta kuitenkin suostuivat lykkäämään sen auton perään, Tättis tosin joutui siirtymään etupenkille, sen verran tilaa vie 500 ilmapallon verran kaasua.

Viisi pyörää heittämällä kyytiin (3 aikuisten ja kaksi lastenpyörää)

Oli ihanaa tulla siivottuun kotiin. En koskaan osannut ajatella miten valtava vaikutus elämään on sillä että kotona käy siivooja. No meillähän on tietty se maailman paras siivooja joka siivouksen lisäksi ulkoiluttaa vielä ohimennessään Martankin.

Jotenkin nää päivät on niin sirpaleisia, uimakoulua ja töitä ja töitä ja lapsia ja töitä ja uimakoulua ja kellossa tahtoo tunnit loppua kesken. Olen siirtynyt taas varhaiseen herätykseen, ehtii tekemään rauhassa muutaman tunnin ennen kuin pitää siirtyä keittiöön paistamaan banaanipannareita ja pekonia, sitä eteenpäin me tehdään kaikki enemmän tai vähemmän yhdessä. Tai, kyllä mä jätin ne keskenään kotiin sinä päivänä kun jouduin-pääsin yllättäin juurihoitoon... huomenna sitten se kruunu siihen samaan hampaaseen.

...20 tuntia myöhemmin

Hampaassa väliaikainen kruunu. Illalla tuli keiteltyä kuutisen litraa persikkahilloa. Aamiaisella sipaisin tuoretta hilloa paahtoleivän päälle ja muistin taas miksi se silppuamisen, keittämisen ja purkittamisen vaiva kannattaa nähdä.

Tättis lähtee sunnuntaina ratsastusleirille. Mulla on lauantaina asiakastilaisuus jota on suunniteltu ja säädetty markkinoinnin kanssa ja muutama kuukausi. Nyt on lahjapussukat pakattu, ilmapallot odottaa täyttäjää auton perässä, helium haettu, esitteet makaa pahvilaatikossa autotallissa. Kohta lääkäriin yhden lapsen kanssa, sieltä asiakastapaamiseen ja sen jälkeen lasten kanssa elokuviin.

Joskus panimoissa on myös hevosia.

Mietin eilen että mitenköhän ne kokee tän kesälomailun mutsin duunin kanssa. Sinne tänne solutettuja hetkiä uimarannalla, altaalla tai elokuvissa, muuten palavereja, toimistohommia, asiakastapaamisia ja aika paljon sitä että äiti istuu tietokoneella ja käskee menemään pihalle leikkimään. Ei varsinaista hypetystä mutta ei kai sen tarvitse ollakaan. Ja käytiinhän me Kanadassa, ja viikonloppuna itäisessä Washingtonissa viiniretkellä.