Siirry pääsisältöön

matkalla lukioon

 


Amerikkalainen lukio – high school – on aina herättänyt mussa jonkinlaista pelon sekaista kunnioitusta. Ei siksi että se instituutiona olisi jotenkin erityisen pelottava, vaan koska suomessa kouluni käyneenä on järjestelmä minulle tuntematon. Tilannetta ei helpota ympärillä olevien vanhempien kaahottava panikointi kursseista, opintopisteistä ja alati muuttuvista vaatimuksista, jotka ovat muiden keskusteluita seuranneena kuulostaneet sekavilta. Olen kuullut tarinoita opiskelijoista jotka eivät onnistuneet saamaan vaadittavia kursseja kasaan koska kaikki pakollisten aineiden ryhmät olivat täynnä ja koululla tarjoilla koululaiselle vaihtoehdoksi meditaatiota ja kitaran soiton oppitunteja. On pakollisia pakollisia, pakollisia valinnaisia, valinnaisia pakollisia ja erilaisia opintoteitä. Valitsen aan tai been ja voit saada ceen, mutta valitsemalla been jatkat suoraan eehen tai ööhön kun taas aan tie vaatii myös deen ja äffän ja yyn. Toisaalta yläkoulussa voit suorittaa myös lukiokursseja ja lukiossa alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvia kursseja ja joissakin tapauksissa siirtyä suoraan korkeakouluun lukion puolivälissä. Joko hengästyttää?


Tättis täyttää huhtikuussa neljätoista ja menee syksyllä lukioon. Meidän koulupiirissä on vaihtoehtona jatkaa yläkoulusta omaan lähilukioon tai vaihtoehtoisesti  erityislukiossa. Koulupiirissä on kolme erikoislukiota joihin voi hakea niistä kiinnostuneet oppilaat, lisäksi koulupiirillä on lukio jonka tarkoituksena on tukea kotikoulua käyviä nuoria ja koulu joka keskittyy niihin lapsiin joilla ei ole akateemisten erityisvaikeuksien takia mahdollisuutta käydä tavallista lukiota. Kahteen jälkimmäiseen mennään suositusperiaatteella.

Ne kolme erikoislukiota tai lukio-ohjelmaa ovat: Tiede ja matematiikkapainoitteinen lukio Tesla STEM (Science, Technology, Engineering, Mathematics), Kansainvälinen koulu ICS (International Community School) ja Cambridge Program joka on juuri sitä miltä kuulostaakin, Cambridgen yliopiston alainen. Jokainen näistä kolmesta on äärimmäisen vaativa koulutusohjelma, eikä ole poikkeuksellista että nuori jättää ohjelman kesken ja siirtyy siihen tavalliseen kotilukioon. Siitä huolimatta moni vanhempi täyttää lapselleen hakupaperit kaikkiin kolmeen miettimättä oppijan koulumenestystä, vahvuuksia tai kiinnostuksen kohteita. Kouluhin haetaan puhtaasti arpajaisperustein, eli kuka tahansa koulupiirin yläkoululainen voi hakea ohjelmiin viimeisenä yläkouluvuotena.

Tättis haki näistä kouluista ensimmäiseen ja viimeiseen. Näistä Tesla oli hakiessa nuoren naisen ykköstoive. Kouluun otetaan joka vuosi 150 uutta oppilasta. Kakkosvaihtoehto Cambridge Program taas ottaa joka syksy 60 uutta oppilasta. Perjantaina saimme tiedon ettei Tättis päässyt kumpaankaan kouluun jäätyään varasijoille 160 ja 410. Ajattelin kohtaavani kotona lohduttoman teinin, mutta vastassa olikin onnellisesti hymyilevä tuleva lukiolainen joka kertoi että oli jo vähän aikaa toivonut ettei pääse kumpaankaan. Katastrofi vältetty.

Ei se meidän oma lukiokaan ihan surkea ole. Se on osavaltion kahdenneksitoista paras koulu kolmesta sadasta, ja koko maassa sijalla 806, maan vajaasta 18.000:sta lukiosta. Koulupiirin sisällä Redmond High School on toisella sijalla Teslan jälkeen. Valmistumisprosentti on 93% kun maan tasolla se on 88%. Yli puolet oppilaista on suorittanut AP kursseja (advanced practice). 92% oppilaista jatkaa opintojaan korkeakoulussa. Oppilaita koulussa on reilut 2.000, opettajia 120 joista 62%:lla on ylempi korkeakoulututkinto. Koululla on neljä rehtoria (rehtori ja 3 apulaisrehtoria) ja dekaani.

Lukio muistuttanee omalla tavallaan sitä suomalaista kurssimuotoista lukiota ja katsellessani kurssisekamelskaa ymmärrän hyvin miten vähemmän motivoitunut oppilas jolla ei ehkä ole sitä vanhempienkaan tukea voi ajautua tilanteeseen missä lukiosta valmistuminen on vaakalaudalla. Täällä kun lukioon menevät kaikki, huolimatta keskiarvosta, motivaatiosta ja koulumenestyksestä. Jo lähtöasetelma on monilla heikko. Olen itse yhden tällaisen nuoren nimetty edustaja. Tämä nuori ei ole oikeastaan käynyt koulua kuudennen luokan jälkeen, tai siis osallistuminen on ollut hajanaista. Lapsen virallinen holhooja on osavaltion sosiaaliviranomainen, mutta heillä ei ole oikeutta ajaa lapsen asiaa koulumaailmassa. Monen mutkan kautta tilanne tipahti minun sähköpostiini ja niinpä minä istun koulun palavereissa tämän melkein aikuisen kanssa, joka ei oikeastaan edes tunne minua, mutta minulla on oikeus, valta ja velvollisuus päättää hänen koulunkäynnistään.



Valmistumiseen tarvitaan 24 opintopistettä jotka on jaettu osa-alueisiin. Esimerkiksi englantia täytyy opiskella 4:n pisteen verran, matematiikkaa 3:lla pisteellä ja luonnontieteitä ja historiaa kutakin 3:lla pisteellä. Lukio on nelivuotinen, mutta kahden vuoden jälkeen voi siirtyä korkeakouluun suorittamaan loput opintopisteet. Jokainen vuosi tulee suorittaa vähintään 7 opintopistettä. Yksi opintopiste on yhden lukuvuoden opinnot, puolikas vastaa yhtä lukukautta. Englantia pitää siis opiskella neljä vuotta, matematiikkaa kolme.

Koska Tättis on aloittanut lukiomatematiikan jo seitsemännellä luokalla, on hänellä enää yksi pakollinen opintopiste suorittamatta. Samoin yläkoulun espanjan opinnot lasketaan lukion kieliopintoihin. Käytännössä Tättiksellä on siis suoritettavanaan 21 opintopistettä valmistuakseen, mutta koska koulupäivät alkavat ja loppuvat kaikilla samaan aikaan, tulee hän suorittamaan ne 24 opintopistettä.

Meidän vanhempien onni on se että esikoislapsemme on kunnianhimoinen ja noin keskimäärin paremmin selvillä asioistaan kuin me vanhemmat. Niinpä hän esitteli meille perjantai-iltana ensimmäisen lukiovuoden opintosuunnitelman. Meidän tehtäväksi jäi kuunnella ja nyökkäillä. Ihan hyvältä se kuulosti. Matematiikan valintakaavio oli sen verran monimutkainen että purskahdettiin Fredden kanssa nauruun kun sitä katseltiin.




Neiti on suunnitellut suorittavansa ensimmäisenä lukiovuotena useamman honors-tason kurssin, jotta voi siitä sitten jatkaa seuraavana vuonna AP-kursseilla. Siis ensin esiedistyneitä jotta voi sitten siirtyä sinne tosiedistyneeseen. Honors; englantia, historiaa ja biologiaa. Matematiikassa suoraan lukion kolmannelle ja siitä ehkä sitten joko honors-kurssein tai AP-kurssein eteenpäin. Kevyempänä palana mukana espanja, terveystieto, johtajuustaito ja taideaineet.  

Aika näyttää toteutuvatko toiveet. Tärkeintä kuitenkin lienee että lapsi itse on innoissaan ja odottaa pääsevänsä opiskelemaan päivittäisten korttipelisessioiden sijaan. Tällä hetkellä kun vain matematiikka ja espanja tarjoaa riittävästi haasteita.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion teh...

valokuvissa kaikki on aina hyvin

Jokin aika sitten sain blogiini kommentin, joka jäi kummittelemaan mun mieleen. Kommentti oli ystävällinen ja lyhyt. Se ei haastanut mihinkään, oikeastaan se oli pelkkä toteamus, jossa kirjoittaja sanoi: ”Mä haluaisin elää sun elämää!” Nopeasti voisi vastata, että niin minäkin, mutta jäin silti miettimään sitä mielikuvaa, joka tulee vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä blogissakin. Vuosi 2023 oli monella tapaa haastava, ei raflaavan katastrofaalinen, mutta ehkä enneminkin sellainen hiljaisen haastava. Kukaan ei kuollut – paitsi kissa – ei edes melkein. Kukaan ei sairastunut vakavasti – paitsi koira, mutta sekin on hallinnassa. Kaikki on ihan hyvin, vaikka oli hetkiä, kun teki mieli heittää hanskat tiskiin. Toisaalta vuosi oli myös ihana, ja kun katsoin taaksepäin, keräillen kuvia tähänkin kirjoitukseen ajattelin, että mulla on tosiaan aika ihana elämä. Olemme monessa etuoikeutettuja ja moni antaisi varmasti paljon saadakseen elää sellaista elämää kuin ne valokuvien tarinat k...