Amerikkalainen pääsiäinen on lyhyt ja ytimekäs. Se on pupuja ja suklaamunia ja suloisia kuvia lapsista-kissoista-koirista pupunkorvat päässä. Täällä ei virvota ja varvota, tai pukeuduta noidaksi. Useimmissa kodeissa pääsiäinen alkaa ja päättyy sunnuntaina, se sekä alkaa että päättyy suklaaövereihin. Ruoka on myös amerikkalaisen pääsiäisen ytimessä vaikka lampaan korvaakin monessa kodissa pääsiäiskinkku, ja usein brunssi on päivällistä suuremmassa roolissa. Pitkäperjantaina on ihan tavallinen työpäivä, samoin kiirastorstaina, lankalauantaina ja maanantaina, toisena pääsiäispäivänä. Sattuman satona meidän lasten kevätloma osui tähän kohtaan ja he ovat siis nyt kevät-pääsiäislomalla. Pääsiäisen ajankohta kun vaihtelee vuodesta toiseen ja koulun kevätloma on huhtikuun ensimmäinen kokonainen viikko.
Itselleni on vanhempana tärkeää että kolmikko tietää miksi siellä pihalla kirmaillaan niitten munien perässä ja että pääsiäisen merkitys on syvemmällä kuin haalareihin pukeutuneessa jäniksessä. Meillä puhutaan myös Kristuksen kärsimyksestä ja ylösnousemuksen juhlasta, munan symboliikasta ja jopa siitä lampaasta joka meidänkin pääsiäispöydästä löytyy. Jos ei muuta niin ihan kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta katsottuna.
Pääsiäismunanmetsästyksiä järjestetään kaikkialla, tai ainakin järjestettiin. Niitä on ollut niin kaupunkien, seurakuntien kuin asukasyhdistystenkin toimesta. Vain kerran olen oman kolmikkoni moiseen kärränyt ja toista kertaa ei ole tarvinnut mennä. Mutaisella nurmikolla lapsoset kirmasivat hunnien lailla polkien alleen nuoremmat suklaankiilto silmissään. Tilaisuus oli ohitse alle minuutissa ja siellä riisipeltoa muistuttavalla kentällä oli kuitenkin varmasti tuhansia muovimunia.
Lapsuuden pääsiäisissä oli taikaa. Palmusunnuntaina käytiin virpomassa alakerran vanhainkodissa ja saalis kerättiin kupariseen kahvipannuun. Lapsuuden pääsiäisenä paistoi aina aurinko kantavalla keväthangella. Pullakahvit juotiin ensimmäistä kertaa auringossa ulkona. Jossakin kaukana lensi lentokone ja vielä tänäkin päivänä potkurikoneen ääni vie minut aurinkoiseen kevätpäivään merenjäällä. Sitä samaa taikaa olen yrittänyt istuttaa omiin lapsiini, ei ole jäällä juotua kahvia mutta on aurinkoinen terassi, suklaamunia ja pajunkissoja. On päivä jona ei tehdä töitä vaan pelataan lautapelejä, katsotaan yhdessä elokuvia ja istutaan ulkona auringossa.
Meidän eilisiä pääsiäissyysteemejä rikkoi vähän haastattelu Kaara.tv:n livelähetyksessä. Haastattelun pääsee katsomaan YouTubesta. Meillä oli tosi mukavaa lankoni Antin kanssa ja puhuttiin niin pääsiäisestä, autoista ja autoilusta kuin asuntokaupastakin.
Kommentit
Lähetä kommentti