Siirry pääsisältöön

Tekstit

jos mä olisin se

Perjantai-iltana kaadan itselleni lasillisen kuoharia – onhan perjantai ja takana on, jos ei muuten niin, henkisesti rankka viikko. Ajellessani töistä kotiin eilen, en osannut olla ajattelematta sitä mahdollisuutta että jompi kumpi meistä saisi vastaavia uutisia kuin se perhe jonka kanssa aiemmin päivällä juttelin. Miten sekaisin onkaan sen perheen elämä? Sen, jossa sunnuntaina käytiin päivystyksessä vatsakivun takia, ja lähdettiin sieltä päivystyksestä kotiin keuhkosyövän kanssa. Miten valtavaa pelkoa sen perheen täytyykään kokea. Muutamassa tunnissa kaikki muuttui, vatsataudista tuli vakava sairaus ja elämä on yhtäkkiä täynnä lääkäreitä, konsultaatioita, toimenpiteitä... Puhuin puhelimessa perheen isän kanssa, varasin ajan kuvantamiseen ja konsultaatioon, mies sanoi että muutamassa vuorokaudessa on ollut pakko kasvaa tilanteen mittaiseksi. Kotimatkalla kuuntelin Natalie Grantia, mietin miltä tuntuisi jos se olisin minä ja meidän perhe. Keskiviikkona istuin asiakaspal...

uuden elämän satoa

kipsijalan kylpypäivä O:n koulu on lähtenyt käyntiin ylittäen kaikken odotukset. Maanantaina meitä oli aamulla vastassa kouluterveydenhoitaja, O:n opettaja, lukiope ja Reksi. Yhdessä me aamutuimaan viritettiin jannulle systeemit ja iltapäivällä kouluterveydenhoitaja vielä vahvisti että koulukyydinkin pitäis onnistua, kunhan saadaan tarvittavat paperit kasaan. Jälleen kerran en voi kuin kiittää ja kumartaa meidän julkista koulusysteemiä joka verovaroin hoitaa kaiken nopeasti ja saumattomasti. lauantaina käytiin maistelemassa viinejä lauman kanssa Huomenna alkaa lauman iltapäiväkerho. M odottaa sitä kuin kuuta nousevaa, olihan lomaleirillä ollut ihan superkivaa. Me mietitään edelleen pitäiskö iltispäiviä lisätä, vai riittääkö nää keskiviikot nyt alkuun. Tuntuu mukavalta ettei huomenna kummallakaan ole kiire kotiin, vaan töitä saa tehdä kunnes päivä on ihan aikuisten oikeesti pulkassa. viikonloppuna ehtii lenkille päivänvalossa Töistä ja työntekemisestä pu...

miekka kivessä - excalibur

Olen lykännyt sen viimeisen koiratarinan kirjoittamista. Se tulee niin lähelle vielä ja viiltää, se viiltää vielä syvältä. Se koiratarina kertoo niin paljosta, se kertoo muutosta maailman laidalle, se kertoo uudesta alusta, syntymästä ja kuolemasta. Oli vuosia kun me oltiin Haijun kanssa käytännössä kahdestaan Fredden matkustaessa enemmän kuin ollessa kotona... Mutta palataan alkuun. Haijun tarina on rakas ja se ansaitsee tulla kerrotuksi. Haijun ei pitänyt koskaan tullakaan. Meillä oli vakava ja vakaa päätös että Pupun kuoltua meille ei tule uutta koiraa, oltiinhan me suuntaamassa katsetta maailmalle. Mutta niin vain kävi ettei me osattu olla ilman, ja viisi päivää meni ennen kuin soittelin ympäri Suomea parsonin pennun perässä. Kai kuudennesta puhelinnumerosta sain seitsemännen numeron, sen jossa oli pentuja – ehkä. Kädet täristen näppäilin numeron, juttelin sen numeron tyypin kanssa. Se kyseli miksi me halutaan parsoni ja mitkä nyt noin ylipäätään on meidän edellyty...

puhdas taulu - tabula rasa

Vuoden ensimmäisenä aamuna mua tulee vastaan Martta. Sillä on suu täynnä hammaslankaa, mistä lie löytänyt. Naurahdan että oot sitten seurannut meidän iltatoimia ja todennut että hammashygienia on tärkeetä... Freddelle sanon että meillä on nyt sit runsaasti vähän käytettyä oral-b:tä, käyttöliittymä vähän sekava. Sohvapöydän kulmasta on ”joku” jyrsinyt palasen, uusitaan sitten joskus kun Martta on aikuinen... eipä tuon tekemät tuhot ole kovin kummoisia. Fredde sanoo että pienille tyttölabbiksille on helppoa antaa anteeksi.  K on istunut pankin päällä viikon. Lauma sai Isoäidiltä joulurahaa ja K on laskenut päiviä siihen että tammikuun ekana Lego julkaisee uudet tuotteet. Ei niin että se niitä haluais, se haluaa ostaa Ninjagoa. O:lle nyt on se ja sama mitä ostetaan, kunhan ostetaan jotakin. M ei halua Legoja, se haluaa kenkäkauppaan. Se ostaa itselleen Hunterin kumisaappaat ja Asics:n lenkkarit. Mulla polttelee taskunpohjalla se klinikan lääkäreiltä saatu sadan vi...

kohti uusia seikkailuja

tammikuun 1. 2015 Huomenna on vuoden viimeinen päivä, se kolmassadaskuudeskymmenesviides. Mulla on työpäivä ja kesken työpäivän lapsen ortopedi. Fredden ja lauman tehtäväksi on annettu käydä ostamassa uudenvuodenhattuja ja torvia ja, ja... illalla syödään fondueta ja skoolataan tulevalle vuodelle varmaan jo kauan ennen vuoden vaihtumista. Ulkona Elsa on tehnyt maailmasta kimaltelevan. Me katsottiin kimaltavaa tietä matkalla kotiin niitten kahden leiriläisen kanssa, niitten joiden leiripäivistä tulikin suunniteltua pidempiä, niitten jotka on tiputettu aamulla leirille kirkon ovien auetessa ja noukittu kotiin viimeisten joukossa. Yläkerrassa kipsijalka katsoo telkkaria. On ollut hyvä vuosi. On ollut hyvä vuosi. On ollut hyvä vuosi, sellainen jonka voi päättää hymyillen ja toivottaa seuraavan tervetulleeksi ilman tarvetta huokaista helpotuksesta. Sellaisiakin vuosia on ollut. Niitä joina seuraavasta on toivottu edellistä parempaa. Joku saattaisi ajatella toisi...

ostetaan uusi äiti

Tulee taas maanantai ja arki. Kaikki olis ihan tavallista, mutta ei ole. Lauma on lomalla ja yksi laumasta makaa sängyssä kipsi jalassa ja taju kankaalla. Kaksi muuta kiipeilee pitkin seiniä koska sattuneista syistä me ollaan oltu kotona ja vaan kotona. Mulla on työpäivä, Freddellä on semityöpäivä. Semi, koska sen vastuulle jää tänään kolmikko. Se on tehnyt duunia iltamyöhään kipeän tietoisena siitä ettei se kuitenkaan saa tehtyä yhtään mitään koko päivänä. Mun homma on töiden seassa ja välissä soitella lääkäreihin, hoitaa pyörätuoliasiaa ja lähteä kotiin kesken päivän. Nelisen kertaa pyydän puhelimessa olevaa asiakasta odottamaan kun vastaan kännykkääni, onneksi ne mun asiakkaat on puhelimessa ja kuvittelee että mä hoidan niitten asiaa jutellessani kotisairaanhoidon, ortopedianklinikan ja lastenlääkärin kanssa. Ajatukset karkailee ja huomaan että kaksi kolmannesta omista ajatuksista jäi kotiin sen pienen potilaan luokse. Töissä on kiireinen päivä, ja klinikan vahvuudesta pu...

erilainen joulu

jouluaattoiltana joulupukin käynnin jälkeen Tapaninpäivän aamuna lastensairaalan käytävillä vaeltaa joukko vähän resuisen näköisiä vanhempia. Parta ajamatta, päällä ryppyinen paita tai jouluyöpaita. Tukka pystyssä ja kasvoilla joko edellisen päivän meikit tai ei meikkiä lainkaan. Kaikki näyttävät väsyneiltä, uni on ollut vähissä ja retki alakerran Starbucksiin on liki välttämätön. Palataan ajassa vuorokauden verran taaksepäin... jouluaamuun. Lauma tekee ennätyksen ja aamukuuden sijasta ne rynnii alakertaan vasta kahdeksalta. Edellisenä iltana me ollaan käyty läpi säännöt; ensin Martta ulos ja mutsille kahvia, sitten voidaan avata lahjoja. Arvotaan ensimmäinen vuoro, O voittaa ja saa aloittaa... Tuntia myöhemmin mulla on uusi naamanpesukone, toppaliivi, korvikset ja UGGin tohvelit. Laumalla on Xbox One ja tsiljoona peliä siihen, ja legoja ja Star Wars äijiä ja Shopkinseja ja kirjoja ja... Fredde on ilahtunut omasta pinostaan ja ne siirtyy yläkerran loftiin asentama...