Siirry pääsisältöön

uhmaikäinen aikuinen

On kahdeksankymmentäluvun alku. Helsingin Korkeavuorenkadun kasvisravintolassa haisee vähän kummalliselta ja ruoka on varhaisteinin mielestä pahaa. Haju tulee selleristä. En tänä päivänäkään syö selleriä. Korvapuustit on hyviä, niitä saa viereisestä kaupasta. Ne on leivottu voilla täysjyvävehnäjauhoon. Sipulileipäkin on ihan jees. Mutsi käy ravintolassa kursseilla ja keittää kotona ruokaa linsseistä. Kukaan ei syö. Pyydän varovaisesti josko se vois taas tehdä sitä kalakeittoa ilman kalaa, se on sentään syötävää ja jos syö tarpeeksi leipää tillimaitoliemen kanssa tulee vatsakin täyteen.

Mutsi on emansipoitunut. Se on kasvissyöjä ja kuuluu naisliikkeeseen ja rauhanliikkeeseen. Kesällä se käy festareilla jossakin Tanskassa. Mua hävettää. Koulussa muissa perheissä kukaan ei ole kasvissyöjä tai kuulu mihinkään liikkeeseen. 

Oli kylmänsodan aikakausi. Oli Amerikka ja oli Neuvostoliitto ja maailman yllä leijui uhka ydinsodasta. Maailma seurasi suurvaltojen tapaamisia ja neuvotteluita henkeään pidätellen ja Helsingissä marssittiin rauhan puolesta. Ensin mentiin pimeässä illassa Helsingistä Pariisiin. Sitten Tukholmasta Minskiin. Minä kuljin mukana. Marssin rauhan puolesta Helsingin kaduilla ja hoin iskulauseita muitten mukana.




Aikanaan kylmä sota loppui. Rauhan marssit vaipuivat hetkeksi unholaan. Aina välillä osoitettiin mieltä mutta mittakaava oli toisenlainen, pienempi. Puhuttiin marginaali-ilmiöistä.

Kun Syyrian pakolaiskriisi nousee ihmisten tietoisuuteen, alkaa uusi tietoisuuden aikakausi. Samaan aikaan Yhdysvalloissa marssitaan taas mustien oikeuksien puolesta poliisiväkivaltaa vastaan. Syyria ja Black Lives Matters täyttää sosiaalisen median. Ollaan astuttu uuteen tietoisuuden ja pienen ihmisen vaikuttamisen aikakauteen.

Active Pause


Marraskuisten presidentinvaalien jälkeen Yhdysvalloissa herää poliittinen vastarintaliike. Se on äänekäs ja näkyvä, mutta valtaosa on kuitenkin odottavalla kannalla. Valtaosa haluaa antaa tilanteelle mahdollisuuden. Katsotaan mitä tapahtuu sanoo moni.

Viikko sitten koko maailman naiset kokoontuivat marssimaan naisten oikeuksien puolesta ”pillupipoissaan”.  Arviolta 673 marssia ja vajaat viisi miljoonaa marssijaa. Naiset naisten puolesta. 

Getty Images - Teresa Kroeger


Yhdysvaltain uusi presidentti on pelle. Yhdysvaltain presidentti käyttäytyy kuin uhmaikäinen ja kutsuu valheeksi kaikkea mikä ei miellytä. Arvostetuista sanomalehdistä tulee valehtelijoita, televisio-ohjelmista roskaa ja näyttelijöistä huonoja. Yhdysvaltain presidenttiä maanitellaan omiin virkaanastujaisjuhliinsa koska presidenttiä suututtaa eikä presidentti halua leikkiä enää. Presidentti haluaa huomiota ja huomiota hän saa. Koko maailma pidättää henkeään ja odottaa uhmaikäisen maailmanvaltiaan seuraavaa siirtoa, ja sehän tulee...

Uhmaikäinen kieltää seitsemän maan kansalaisilta pääsyn Yhdysvaltoihin. Ei auta viisumi sen enempää kuin pysyvä oleskelulupakaan. Perusteena Islam ja terrorismi. Maa nousee takajaloilleen. Nyt saa jumankekka riittää tää pelleily. Some täyttyy kirjoituksista ja nyt myös ne jotka ennen olivat hiljaa ovat äänessä. Moni lainaa Martin Niemölleriä, niin minäkin:

Ensin ne tulivat hakemaan sosialistit, enkä puhunut mitään, koska en ollut sosialisti.
Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysaktiivit, enkä puhunut mitään, koska en ollut ammattiyhdistysaktiivi.
Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, enkä puhunut mitään, koska en ollut juutalainen.
Sitten ne tulivat hakemaan minut, eikä ollut enää ketään, joka olisi puhunut puolestani.

Useammassa osavaltiossa päätös kumotaan väliaikaisella lainmääräyksellä perustuslainvastaisena. Lentokentät täyttyvät mielenosoittajista ja lakia noudattavat virkamiehet tekevät selväksi mitä mieltä ovat määräyksestä. Meidän kuvernöörin puhe leviää koko maailmaan, se on avoin sodanjulistus, eikä jätä epäselväksi mitä mieltä meillä ollaan.

Groopspeak Facebook


Uusi kansalaisaktivismin aikakausi on alkanut. Vastarintaliike on herännyt. Sana kiertää. Erottakaa presidentti! 








Kommentit

  1. <3 Tama aikakausi on niin ikavaa, mulla on pieni haju milta teista tuntuu siella nyt. Taallahan on tata menoa eletty jo monta vuotta, siis sita kun valtaan tulee tyyppi kuten teilla. Geçmiş olsun sanotaan Turkissa eli voikaa hyvin ja toivotaan etta paremmat paivat seuraavat meita, onhan meita kuitenkin paljon jotka uskomme vapauteen, demokratiaan ja siihen etta ihmisilla on oikeus vaikuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Huikeinta on seurata miten ihmiset on tulleet yhteen ylitse puoluerajojen ja entinen republikaani-demokraatti -asetelma on horjumassa niin median kuin ihan tavalliste kansalaistenkin keskuudessa.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...