Siirry pääsisältöön

amerikan aakkoset V - Z

 V is for Volcano

 

Meidän osavaltiossa on viisi tulivuorta ja ne näyttävät juuri sellaisilta tulivuorilta kuin lapsena piirrettiin. Kauniina ja kuulaana päivänä niistä voi voi täältä meidän nurkilta nähdä kolme - Mt Rainier, Mt Baker ja Glacier Peak, mutta Reiska niistä taitaa olla kaikille se rakkain ja Hellu taas kuuluisin. Reiska ja Hellu ovat myös siellä maailman vaarallisimpien tulivuorten listalla ystäviensä Vesuviuksen ja Pinatubon kanssa. Mt St Helensin purkauksesta 1980 on tehty elokuvia (Dante’s Peak) ja viimeksi tulivuorirouva päästeli höyryjä kesällä 2008.

 

Mt Rainierista, siis Reiskasta puhutaan kuin rakkaasta ystävästä ja sen ulkomuodosta keskustellaan muun small talkin ohessa. Uuden lumipeitteen sataessa vuoden väri muuttuu kesän harmaantamasta lumesta hehkuvan valkoiseksi. Usein Reiskalla on hattu päässä, pilvien muodostaessa renkaan sen päälaelle ja tämä taas tietää joidenkin mukaan sadetta.


1980 Mt St Helens Purkautui rajusti ja menetti huippunsa. 


 

W is for Washington State

 

Minun Amerikkani, se mille sydän sykkii ja mitä rakastan ja miksi rakastan tätä rosoista maata niin syvästi. Villi Pohjola, Pacific Northwest muodostuu kahdesta osavaltiosta ja yhdestä provinssista; Washington, Oregon ja Kanadan British Columbia. Washington siinä keskellä, osavaltio jonka Kaskadien vuoristo jakaa lännen ikivihreään vehreyteen ja itäisen osavaltion autiomaan kuivuuteen.

 

Me ollaan täällä muitten amerikkalaisten mielestä vähän erilaisia, tällaisia ituhippejä, puiden halailijoita ja kommunisteja. Kuljetaan vaelluskengissä ja legginseissä kaikkialla, päällä ylisuuri villapaita ja päässä pipo. Ihmisen perusoikeuksiin tuntuu kuuluvan omat kanat takapihalla ja tietysti se kasvimaa missä kasvaa luomuna salaatit ja juurekset. Tähän yhdistetään sitten se että ”kaikki” ovat töissä Microsoftilla, Amazonilla, Googlella, Facebookilla...




 

X is for X-mas

 

Tule joulu kultainen... juhlista ihanin. Joulu alkaa meillä kiitospäivästä, ja marraskuun lopussa, kiitospäivän jälkeen koti koristellaan jouluun. Joulun superfanittajana tämä sopii mulle aivan mainiosti. Meidän joulu on enemmän amerikkalainen kuin suomalainen joulupäivän brunsseineen ja joulupyjamineen. Lahjat avataan jouluaamuna ja aattona puun alla on vain ne pyjamat ja ystäviltä saadut paketit.




 

Y is for Yarn

 

Voiko ihmisellä koskaan olla liikaa lankoja? Entä keskeneräisiä projekteja joita voi jatkaa sitten kun siltä tuntuu? Entä erilaisia puikkoja ja koukkuja? Mikä on kaikista kaupoista ihanin? No lankakauppa tietysti. Ihan lampaanvillan tuoksu ja käsituntuma joka vaihtelee langan alkulähteen mukaan. Islantilainen villa on karkeaa ja kovaa, alpakka taas pehmeää. Käsinvärjättyä? Kirjavaa? Yksiväristä? Mun suureksi suruksi langat joutuu edelleen ostamaan ilman tätä ihanaa tuoksuttelu ja koskettelu prosessia, ja olen varmasti ensimmäisten kanssa jonossa kun lankakauppa taas avaa ovensa.




 

Z is not for Zebra

 

Eikä se ole eläintarhakaan. Mutta se on Zoom. Tärkein työväline maaliskuun alun jälkeen. Palaverit tapahtuu Zoomissa, samoin asiakastapaamiset. Zoomissa nähdään myös ystävät, lääkärit ja terapeutit. Puheterapiaa? No Zoomissapa hyvinkin. Zoom on tarvittaessa myös Teams, Go to Meeting, Blue Jeans tai Webex.




Edelliset aakkoset:
Muitten aakkoset:

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...