Siirry pääsisältöön

hullu vuosi - ekat kuusi kuukautta

 


On joulukuun kolmastoista ja jotenkin tuntui sopivalta katsoa menneeseen vuoteen. Minkälainen tämä hullu vuosi on ihan oikeasti ollut? Hullu? No, ainakin meidän perheessä ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita ole päässyt puuttumaan vaan tästä vuodesta voisi kirjoittaa vaikka kirjan, tai useammankin sairauskertomuksen.

 

Tammikuu


Alkuvuodesta luonnonvoimat laittoivat meidät polvilleen. Ja tammikuussa maahan satanut lumi pysäytti elämän useammaksi päiväksi eikä kukaan silloin vielä tiennyt mitä kevät toisi tullessaan, ei vaikka Yhdysvaltain ensimmäinen Covid-19 potilas oli meidän osavaltiossamme, sairaalassa jossa olin - silloin joskus - töissä.




 

Helmikuu


Helmikuu oli suuren tuhotulvan aikaa, kuukausi jonka aikana useammastakin läheisestä pikkukaupungista muodostui hetkeksi saari ja koulutkin suljettiin päiväksi koska monessa paikassa koulumatkalle olisi tarvinnut veneen.

 

Vuoden kaksi ensimmäistä kuukautta ovat jossakin kaukaisuudessa, sellaisesta toisesta maailmasta jota ei enää ole ja jonne tuskin palataan. Osaammeko me enää koskaan halata ystävää ajattelematta että saatamme tartuttaa tai saada tartunnan? Minkälaiseksi muodostuu meidän lastemme maailma sen jälkeen kun elämä on ollut rajoitettua ja rajattua kuukausia? Haluaisinko edes takaisin siihen hullunmyllyyn, ei niin että tämä nykyinenkään olisi kovin hidasta arkea.      

 

Kuukauden lopussa läheisen hoitokodin Covid-19 epidemia ja Yhdysvaltain ensimmäinen koronakuolema nousivat uutisiin kaikkialla maassa ja yhtäkkiä se mikä oli tuntunut kaukaiselta tuli lähelle. Koronavirus oli kaikkien huulilla ja jokaisella oli siitä mielipide - suuntaan tai toiseen.




 

Maaliskuu - huhtikuu

 

Päätimme vetää lapset pois koulusta muutamaa päivää ennen kuin koulut suljettiin. Oma peruste siinä vaiheessa oli viereisten koulupiirien päätökset sulkea koulut emmekä halunneet jäädä katsomaan tilanteen kehittymistä. Jo aiemmin oli koulupiiri ilmoittanut että vanhemmat saavat päättää miten haluavat toimia eikä poissaoloja kirjata luvattomiksi poissaoloiksi. Tuntui myös hullunkuriselta että me aikuiset teimme töitä kotoa, mutta lapset lähetettiin kouluun. Siirryimme siis kaikki etätyöhön ja kun kuvernöörin määräys maaliskuun 23. sulki osavaltion, tuli minusta lasten täysipäiväinen kotiopettaja.

 

Ruokaostokset tehtiin netissä, vessapaperi oli loppu kaikkialta ja käsidesistä oli turhaa edes haaveilla. Kaikki kotiin toimitettu tavara pyyhittiin alkoholipyyhkein - niin tosin tehdään edelleen, joulukuussa.




 

Toukokuu

 

Muutamaa päivää ennen äitienpäivää tunsin kummallista kihelmöintiä otsalla ja kun äitienpäivänaamuna löysin ensimmäisen rakkulan hiusrajasta tiesin välittömästi että kysymys oli vyöruususta, se mitä en tiennyt, oli minkälaisen helvetin lävitse tämä tauti veisi niin minut kuin perheen ja että edelleen, kahdeksan kuukautta myöhemmin söisin edelleen hermokipulääkkeitä kutinaan ja kipuun, samoin kuin antiviraalilääkitystä estämään uutta vyöruusun puhkeamista. Vasemman silmän näkö, samoin kuin näkökenttä heikkeni pysyvästi. 

 

George Floydin kuolema aloitti ensin mielenosoitukset ja niistä poikineitten mellakoitten aallon jotka eskaloituivat kuun viimeisinä päivinä paikallisten ostoskeskusten ryöstelyksi. Kaupunkien keskustojen kaupat laudoittivat ikkunoitaan ja osassa kaupungeista laudoitukset ovat edelleen paikoillaan vaikka valtaosin mellakat ovat rauhoittuneet takaisin mielenosoituksiksi. Floydin kuolema aloitti kuitenkin kauan tarvitun muutoksen jonka ansiosta ennen kaikkea yhteiskunnan rakenteellisesta rasismista on alettu puhumaan ja esimerkiksi koulupiirien opetussuunnitelmia on muokattu.

 

Osavaltion asteittainen avaamissuunnitelma otettiin käyttöön kuukauden alkupuoliskolla. Oma piirikuntamme ei ole edelleenkään - joulukuussa - päässyt kakkosta pidemmälle neljän vaiheen jatkumossa. Neloseen ei sen puoleen ole kerinnyt kukaan muukaan ja kolmosessa on pieniä piirikuntia joiden asukasmäärä on alhainen ja sekin harvaan asuttua.

 




Kesäkuu

 

Kesäkuussa astui ensin voimaan maskisuositus ja pian sen jälkeen maskimandaatti. Maskia oli käytettävä kaikkialla missä ei ollut mahdollisuutta säilyttää turvaväliä ja kaikissa julkisissa sisätiloissa. Lasten kesäloma alkoi, mutta niin puistot, uimarannat kuin uima-altaatkin olivat suljettuina ja kesää vietettiin omassa pihapiirissä. Alkoi olla selvää ettei tämä ihan heti muuttuisi mihinkään ja keskustelu tulevasta kouluvuodesta alkoi ennen kuin edellinen ehti edes päättyä.

 

Poikien synttärit juhlittiin yhtä hulppeasti kuin Tättiksenkin - kotona, ilman juhlia.




 

Jatkuu...


Negatiivinen


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

mitä suomi ajattelee?

Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole. Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti et...