terveellä varovaisuudella eteenpäin... f*** 2020

 

Joulukortissa toivotetaan tapahtumarikasta uutta vuotta. En voi olla irvistämättä toivotukselle vaikka se tarkoittaa hyvää. Ei kiitos. Meillä ei toivota tapahtumarikasta vuotta 2021, me halutaan tavallista ja tylsää. Sellainen siis kiitos, tavallinen ja tylsä vuosi, yksi sellainen.

 

Näin aamusta ystävän somepostauksen jossa kehoitettiin lähestyvään tulevaa vuotta suurella varovaisuudella, samalla tapaa kuin lapset viedään sisään lahjatavarakauppaan, niin että ovella muistutetaan että katsotan silmillä, ei käsillä - älä koske, älä koske mihinkään! Tulevaa vuotta on syytä lähestyä poikkeuksellisella varovaisuudella kunnioittaen sitä tosiasiaa että noin pääsääntöisesti 2020 ei ollut kenenkään suosikki. Juristiystäväni vaatii saada kaikki pienet präntit eteensä ennen kuin vuotta vaihdetaan. Oli tässä vuodessa toki hyvätkin puolensa kuten jokaisella pilvellä aina on se oma hopeareunuksensa, mutta onhan se myönnettävä ettei tämä nyt ihan kärkikastiin pääse siellä helpoimpien ja hauskimpien vuosien listalla.

 

Eilen illalla, elokuvaa katsoessa lapsi halusi antaa mulle jalkahieronnan. Tarjoukseen sisältyy tietysti sanaton pyyntö että hieron myös hänen, suloiset kymmenvuotiaan varpaat, meidän hobitin jalat jotka ovat suhteettoman suuret lapsen kokoon nähden. Tarjouduin hieromaan hänen jalat ilman omien jalkojen hierontaa, mutta se ei kuulemma käynyt lainkaan päinsä ja pontevasti hän nosti äidin jalan syliin, poisti villasukan ja ryhtyi hieromaan. Kaikki meni hyvin siihen saakka kunnes lapsi päätti naksautella mun varpaat, tapahtuma jota hän rakastaa itse yli kaiken omissa varpaissaan. Äidin pikkuvarvas pistää vastaan, ei vanhat varpaat enää naksu ja pauku ja poika ottaa kiinni pontevammin. Äiti älähtää tuskasta sohvalla ja poika säikähtää. Tuntia myöhemmin pikkuvarvas on musta ja turvonnut, no murtuneet varpaat onneksi paranee ja elämä jatkuu. Onpahan opittu tämäkin, varpaan voi murtaa myös näin. Jatkan matkaani kohti vuotta 2021 ontuen, pikkuvarvas teipattuna yhteen vieruskaverinsa kanssa.

 

Schitt's Creek sarjan Rosebud Motellin pienoismalli löytyy Seattlesta. 

En usko että torstain ja perjantain välisenä yönä tapahtuu mitään järisyttävää, sellaista valokatkaisijan napsautusta joka muuttaa kaiken toiseksi, mutta valoa siellä näkyy. Meillä on rokote ja pian myös uusi presidentti. Kyllä tämä tästä, uudet silmälasitkin toimii ja tuntuvat hyvältä. Tervetuloa uusi vuosi 2021, sellainen tavallinen ja tylsä.