Siirry pääsisältöön

Tekstit

taitavia ja itsenäisiä

Istun kahvilan terassilla ystävän kanssa, ja kuuntelen miten hän neuvoo puhelimitse yhdeksäntoistavuotiasta yliopistossa opiskelevaa tytärtään tekemään itselleen lounaaksi pizzaa pitaleivästä, tomaattikastikkeesta ja juustoraasteesta. Langan toisessa päässä tytär seuraa äidin ohjeita, levittää tomaattikastikkeen leivälle, juustoraasteen päälle ja lykkää systeemin uuniin äidin ohjeitten mukaan. Kymmenen minuutin päästä puhelin soi uudestaan kun tytär haluaa tarkistaa onko pizza sopivaa vai pitääkö sitä paistaa vielä hetken. Heidän perheessään on kaksi aikuistuvaa lasta, mies ja äiti. Äiti laittaa ruuan, pesee pyykit, siivoaa, hoitaa lasten kouluasiat, lääkärit ja tilaa miehelleen jopa parturin. Tällaisia äitejä on tässä maassa edelleen paljon ja patavanhassa (2014) kotivanhemmuutta koskevassa tutkimuksessa ilmeni että 60% on sitä mieltä, että on lapsen kannalta parempi jos toinen vanhemmista on kotona. Niissäkin perheissä joissa molemmat vahemmat työskentelevät myös kodin ulkopuolel...

yläkoululaiset

  Ensi viikon keskiviikkona alkaa koulu. Meidän kolmikko on taas pitkästä aikaa samassa koulussa ja jannut odottaa yläkoulun alkamista sellaisella varovaisella, jännittyneellä innostuksella. Siellä koulun pihalla jonossa seisokellessani tajusin että tämä on meidän lapsille kolmas kouluvuosi jota Covid-19 koskettaa, käytännössä koko Tättiksen yläkouluaika. Meidän yläkoulussa on vajaat 900 oppilasta ja kouluun tutustuminen hoidetaan aakkosjärjestyksessä niin että ruuhkia vältellään. Joissakin kouluissa tämä menee luokka-asteittain mikä on vähän haastavaa niille perheille joissa on useampi yläkoululainen. Ensin otetaan koulukuvat ja tulostetaan samalla oppilaskortti. Oppilaskortilla saa lunastaa kirjastosta läppärin ja kun kainalossa on tietokone voi halutessaan mennä opastetulle kierrokselle. Opastetut kierrokset on tarkoitettu niille oppilaille joille koulu on uusi, käytännössä kaikki 6-luokkalaiset, 2/3 7-luokkalaisista ja satunnaiset, koulun alueelle kesän aikana muuttaneet 8-luok...

sisäistä kapinaa

  Olen jotenkin väsynyt kirjoittamaan tai ehkä se on tämä loputtomalta tuntunut kesä, kesä joka muistuttaa liian paljon edeltäjäänsä. Savua, helteitä, peruuntuneita lomia ja takapuolessa pieni pelko siitä miltä tuleva kouluvuosi näyttää tälle kolmikolle, joka on kirjaimellisesti pölyyntynyt huoneessaan viimeiset viikot ja kuukaudet. Onko delta viimeinen näytös, vai seuraako sitä vielä epsilon, gamma ja omega? Olisiko meidän kesä näyttänyt toisenlaiselta jos koko perhe olisi jo rokotettu? Kai? Ehkä? Ainakin vähän. Oman postinumeroalueen 12-vuotta täyttäneistä 95% on saanut koronarokotteensa, niin meilläkin. Paska juttu että 40% meidän perheestä ei ole vielä täyttänyt kahtatoista. Toinen heistä kiteytti kesälomansa niin että me (lapset) ollaan aina vaan kotona, mutsi ja faija duunissa tai takakireinä. Ai kun meillä on kivaa.   Muidenkin kuin allekirjoittaneen empatia on aika vähissä niitä kohtaan jotka eivät halua rokotetta ottaa, heidän päätöksensä kun kusee kaikkien muid...

Milloin viimeksi?

Tämä haaste on kiertänyt jo hyvä aikaan ja siitä on olemassa parikin eri versiota. Tässä kuitenkin mun vastaukset näihin melkein 50. kysymykseen. Näihin oli mukavaa vastailla vaikka muutama aamuhetkihän tässä ehti vierähtämään ja palasin kysymyksiin useampana päivänä.  Karjuit.  Eilen korotin ääntä vaikka lupasin taas kerran itselleni etten huuda, saati sitten karju. Ennen lomaa karjuin päivittäin. Ajoit autoa.  Tänään. Eilen, toissapäivänä, huomenna.   Ajan autoa käytännössä päivittäin ja sanoisinkin että kysy vaan kuinka paljon. Fysioterapeutti pyörittelee silmiään mun viimeaikojen tuhat kilsaa viikossa tahdille. Halasit ei-perheenjäsentä ajattelematta,onko se turvallista.  Halasin tänään mutta mietin olikohan se nyt ihan ookoo. En muista, joskus alkuvuodesta 2020 kai. Senkin muistan kun törmäsin helmikuussa 2020 poikien kummitätiin kaupan pihalla ja päätimme että on parempi olla halaamatta. Maailma on puolessatoistavuodessa muuttunut ihan valtavasti....

hetken ikuisessa katveessa

Yrittäjän loma on vähän sitä sun tätä, sen tietää jokainen jonka palkka on suoraan riippuvainen tyytyväisistä asiakkaista ja tehdyn työn määrästä. Joku joskus sanoi että yrittäjä herää jokainen aamu työttömänä ja voi siitä sitten valita miten päivä etenee. Toisaalta, jos ei koskaan ole vapaalla, on lopputulos väistämättä vähän heikonlainen. Nimimerkillä vuosi edellisestä viikon lomasta, siis oikeasta lomasta ja välillä menee vähän hyperventilaation puolelle. Ajattelin heittäytyä työttömäksi - viikoksi.   Amerikkalainen suhtautuminen lomaan poikkeaa suomalaisesta. Vaikka länsirannikolla ehkä lomaillaan itärannikkoa enemmän, ei kukaan ole kuullutkaan mistään viikkojen mittaisesta kesälomasta ja harva lomailee kerralla viikkoa pidempää avaamatta tietokonettaan ainakin satunnaisesti. Useimmat ovat vähän töissä lomallakin ja useimmiten se sähköpostin automaattivastaus pyytää korkeintaan vähän pidempää vastausaikaa. Moni harrastaa pitkiä viikonloppuja, perjantai ja maanantai vapaaksi...

pojatkin tanssii

  Photo Credit, Ballerina Shop Piruetti Lapsuudesta muistan balettitossukaupan Fredalla, sieltä ostin ensimmäiset ja viimeiset kärkitossut, ensimmäiset ja viimeiset steppikengät ja aivan liian monet balettitossut. Ballerina Shopin perustivat aikanaan tanssitaiteilija Eva Hemming miehensä Leif Wagerin kanssa, ja itsekin muistan hyvin Greta Mattsoffin joka toimi Ballerina Shopin myymälänhoitajana perustamisesta lähtien aina vuoteen 1988. Baletinopettajani Airi Säilä ei hyväksynyt tossuja mistään muualta ja sieltä ne oli siis haettava.   Mutta nyt ollaan kaukana Fredalta, liike on samanoloinen. Sen seiniä täyttää lattiasta kattoon kapeiden pahvisten laatikoitten rivistöt kuin Olivanderin taikasauvakaupassa, täällä tosin myydään taikasauvojen sijaan balettitossuja ja tanssikenkiä. Punaisessa samettituolissa istuu nuori nainen joka sovittaa ensimmäisiä kärkitossujaan kokeillen niitä varoen tangolla. Myyjä vastaa äidin kysymyksiin, äidin huoatessa syvään myyjän ilmoittaessa hym...

polttaa kesäkatu miestä

Ulkona 45C, sisällä 28C   Tätä kirjoittaessa meillä on ulkona enää 37 astetta lämmintä. Tilanne on paljon parempi kuin aiemmin iltapäivästä elohopean heiluessa 45C:n paremmalla puolella, tai miten sen nyt ottaa. Parempi puoli jos on lämmittelemässä saunaa mutta noin tavallisen arjen kannalta ei ihan paras mahdollinen tilanne, etenkään jos sattuu asumaan metropolialueella jossa vain kolmanneksella asukkaista on keskusilmastointi. Meillä hurruttaa täydellä teholla kolme siirreltävää ilmastointiyksikköä, valitettavasti niiden teho ei ihan riitä tähän säähän ja sisälämpötila kohoaa ilmastoiduissakin tiloissa lähemmäksi 30:tä astetta. Onhan se parempi kuin 37, saati sitten 45 mutta aika kuumaa se silti on. Paljon parempi kuin tilanne tänään kun olin kuvaajan kanssa ottamassa valokuvia keskiviikkona myyntiin tulevasta, ilmastoimattomasta, kohteesta. Siellä hiki nimittäin valui siihen malliin että ensin kastui paita, sitten shortsit, kolmanneksi maski ja lopulta lippis. Loppupuolella urak...