Siirry pääsisältöön

lämpimässä kesäyössä

Aikaa myöten tunne ja muisto haalistuu, siitä tulee pehmeämpi ja pyöreämpi – armollinen – kun tänään se on vielä raaka ja kulmikas - veitsenterävä. Kun adrenaliini on poissa, on jäljellä väsymys, suurempi kuin nukkumattomista öistä, sellainen kaikenkattava joka särkee lihaksia ja sameuttaa ajatuksen. Kurotan ja kosketan sinua, sinä hymyilet peiton alla ja minä pyyhin taas salaa kyyneleen.

Itken kun lääkäri kysyy puhelimessa miten minä jaksan. Saan ohjeita milloin palata takaisin sairaalaan. Kerron lääkärille miten pelkäsin ja lääkäri vastaa pelänneensä itsekin. Olit jo aamulla poissaoleva. Ajattelin väsymyksen johtuvan valtavasta määrästä antihistamiineja. Valitit että sinuun sattuu ja kun iltapäivällä ihottumasi muuttui punaisesta purppuraiseksi, etkä halunnut nousta edes istumaan vein sinut lääkäriin. Makasit vastaanottohuoneen tukimuspöydällä peiton alla, ja anelit poikia olemaan hiljaa koska kaikkialle sattuu.

Eilen minä pelkäsin. Minä pelkäsin että sinä kuolet. Minä pelkäsin ettei sinun sydämesi jaksa. Minä tuijotin sitä sinistä nappia seinässä, sitä jota piti painaa jos lakkaisit hengittämästä, sitä nappia jota sairaalassa työskennellessä harjoiteltiin sitä varen että joku sattuu ”koodaamaan”. Katselin  johtoja jotka rönsyilivät paitasi kauluksesta; vihreä, valkoinen, musta,  ja katsoin taas monitoria, sinä hengitit aivan liian nopeasti eikä sinun sydämesi ei totellut vaan oli jatkuvasti eteisvärinässä. Verenpaineesi oli hälyyttävän alhainen kun harhailit jossakin tajunnan ja tajuttomuuden välitilassa. Välillä juttelit ja sitten taas väsyit. Halusit katsoa elokuvaa ja et jaksanutkaan. Minä hymyilin ja vakuutin sinulle että ihan pian on kaikki taas paremmin.

Neljä lääkäriä hoiti sinua. Kysyit jokaiselta koska saisit lähteä kotiin veljiesi ja Fredden luokse. Katsotaan oli kai paras vastaus. Fredde on huolissaan kotona ja soittaa vartin välein. Välillä ehdin soittamaan Freddelle. Ylilääkäri pitää sinua mielenkiintoisena. Yksi sadasta miljoonasta se sanoo. Yksi sadasta miljoonasta lapsesta saa tämänkaltaisen reaktion penisilliinistä. Näytät siltä kuin joku olisi pieksänyt sinut perinpohjaisesti. Kysyt missä minä nukun ja lupaat minulle paikan vierestäsi. Valvon sinua ja samalla lähetän pimeässä huoneessa sähköposteja sinne ja tänne. Yön hiljaisina tunteina tyhjennän kalenteria sairaalavuoteen vierellä, sillä sinä tarvitset minua nyt enemmän kuin kukaan muu. Sairaanhoitaja tuo mulle kupin teetä ja kysyy haluanko jotakin muuta. 


Lämpimässä kesäyössä työnnän sinut pyörätuolissa autolle. Kukkien tuoksu on huumaava. Menee vielä aikaa ennen kuin olet terve, mutta me selvitään tästä. 


Kommentit

  1. No huh, kylläpä teille sattuu ja tapahtuu :( Voimia teille kaikille ja paranemista Tättikselle!

    VastaaPoista
  2. Olen myös penisilliinille allerginen ja olen kuullut, että minulle on sattunut myös noin lapsena. Itse en muista tapausta, olen ollut sen verran nuori. Pikaista paranemista! T. Laura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Penisilliini on ihan huikean hieno keksintö ja pelastanut ihan lukemattomia, mutta allergiset reaktiot on tosiaan toisinaan aika rajuja.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi