Siirry pääsisältöön

tervetuloa uusi vuosi!

Vuoden viimeisenä aamuna aloitan päivän selailemalla valokuvia kuluneelta vuodelta. Tunnelma on haikea uuden edessä sillä meillä takana mahtava vuosi, eikä viimeisten viikkojen henkilökohtainen köydenveto ammatillisten haasteitten kanssa tee oikeutta kaikelle sille mitä vuosi 2016 toi mukanaan. Minä olen kirjaimellisesti uuden edessä. Tiistaina on viimeinen työpäivä ja siitä alkaa tuntematon.

Katson kuvia ja muistan. Muistan taas kerran miten lyhyt ihmisen muisti on. Muistan kaiken sen mitä me ollaan ehditty tehdä ja nähdä. Muistan miten lapset on taas kasvaneet vuoden verran.

Yhteen vuoteen mahtui:

Kaksi kipsiä
Kaksi leikkausta
Keuhkokuume
Vatsakipua
Jokunen nuhakuume

vastaherännyt - hyvin meni

se keuhkokuume

Yhteen vuoteen mahtui:

Kaksi uutta autoa
Neljä myytyä autoa

yksi niistä uusista

Yhteen vuoteen mahtui:

Kaksi retkeä rannalle
Kaksi retkeä viinitiloille
Yksi matka Kanadaan
Partioleiri

rannalle mennään taas huhtikuussa

toukokuussa

tänne palataan heinäkuussa


tästä syttyi ratsastuskipinä



Yhteen vuoteen mahtui:

Kaksi isoa testausta
Kolme uutta terapeuttia
Lukematon määrä palavereja koululla


 Yhteen vuoteen mahtui:

Partiota 
Tennistä
Jalkapalloa
Kiipeilyä


Yhteen vuoteen mahtui:

Kahdeksan leiriä

partioleirillä


Yhteen vuoteen mahtui:

Kihlajaiset
Häät
Valmistujaiset

kesähäissä


Yhteen vuoteen mahtui:

Koulujuhlia
Balettiesityksiä

koulun joulujuhlat

kummityttö tanssii pähkinänsärkijässä

Yhteen vuoteen mahtui:

Monta tapaamista karhun kanssa
Useampi tapaaminen ilveksen kanssa
Peuroja
Pupuja
Härkäsammakoita
Kuorosammakoita
Huuhkajia
Maaoravia
Palokärkiä




Yhteen vuoteen mahtui:

Lukematon määrä metsälenkkejä Martan kanssa
Valtavasti metsässä syötyjä marjoja
Retkiä uimarannalle
Uusia taitoja







Yhteen vuoteen mahtui:

Juhlia ja päivällisiä ystävien kanssa
Puheluita ystävien kesken
Kahvikupillisia hyvässä seurassa
Iloa
Surua
Naurua
Riitaa
Riemua
Rakkautta








Yhteen vuoteen mahtuu ihan valtavasti elämää. Uskokaa tai älkää!



Kommentit

  1. melko vauhdikas vuosi teillä!

    Iloa tulevaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ennen kun ryhdyin selailemaan vuoden Instagram-kuvia, tuntui että vuosi oli ollut sellainen tavallisen tasapaksu ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...