Siirry pääsisältöön

tervetuloa uusi vuosi!

Vuoden viimeisenä aamuna aloitan päivän selailemalla valokuvia kuluneelta vuodelta. Tunnelma on haikea uuden edessä sillä meillä takana mahtava vuosi, eikä viimeisten viikkojen henkilökohtainen köydenveto ammatillisten haasteitten kanssa tee oikeutta kaikelle sille mitä vuosi 2016 toi mukanaan. Minä olen kirjaimellisesti uuden edessä. Tiistaina on viimeinen työpäivä ja siitä alkaa tuntematon.

Katson kuvia ja muistan. Muistan taas kerran miten lyhyt ihmisen muisti on. Muistan kaiken sen mitä me ollaan ehditty tehdä ja nähdä. Muistan miten lapset on taas kasvaneet vuoden verran.

Yhteen vuoteen mahtui:

Kaksi kipsiä
Kaksi leikkausta
Keuhkokuume
Vatsakipua
Jokunen nuhakuume
vastaherännyt - hyvin meni

se keuhkokuume

Yhteen vuoteen mahtui:

Kaksi uutta autoa
Neljä myytyä autoa

yksi niistä uusista

Yhteen vuoteen mahtui:

Kaksi retkeä rannalle
Kaksi retkeä viinitiloille
Yksi matka Kanadaan
Partioleiri
rannalle mennään taas huhtikuussa

toukokuussa

tänne palataan heinäkuussa


tästä syttyi ratsastuskipinä



Yhteen vuoteen mahtui:

Kaksi isoa testausta
Kolme uutta terapeuttia
Lukematon määrä palavereja koululla

 Yhteen vuoteen mahtui:

Partiota 
Tennistä
Jalkapalloa
Kiipeilyä


Yhteen vuoteen mahtui:

Kahdeksan leiriä

partioleirillä


Yhteen vuoteen mahtui:

Kihlajaiset
Häät
Valmistujaiset
kesähäissä

Yhteen vuoteen mahtui:

Koulujuhlia
Balettiesityksiä

koulun joulujuhlat

kummityttö tanssii pähkinänsärkijässä

Yhteen vuoteen mahtui:

Monta tapaamista karhun kanssa
Useampi tapaaminen ilveksen kanssa
Peuroja
Pupuja
Härkäsammakoita
Kuorosammakoita
Huuhkajia
Maaoravia
Palokärkiä



Yhteen vuoteen mahtui:

Lukematon määrä metsälenkkejä Martan kanssa
Valtavasti metsässä syötyjä marjoja
Retkiä uimarannalle
Uusia taitoja






Yhteen vuoteen mahtui:

Juhlia ja päivällisiä ystävien kanssa
Puheluita ystävien kesken
Kahvikupillisia hyvässä seurassa
Iloa
Surua
Naurua
Riitaa
Riemua
Rakkautta







Yhteen vuoteen mahtuu ihan valtavasti elämää. Uskokaa tai älkää!


Tunnisteet:

Kommentit

  1. marikan polut1. tammikuuta 2017 klo 23.37

    melko vauhdikas vuosi teillä!

    Iloa tulevaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa3. tammikuuta 2017 klo 19.02

      Kiitos! Ennen kun ryhdyin selailemaan vuoden Instagram-kuvia, tuntui että vuosi oli ollut sellainen tavallisen tasapaksu ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...
Lähetä kommentti
Lue lisää

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...
24 kommenttia
Lue lisää

mitä suomi ajattelee?

Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole. Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti et...
33 kommenttia
Lue lisää