Washingtonin osavaltio taikataikinasta |
Perjantaina
vuodatin kyyneleitä koulun toimistossa ojentaessani koulusihteerille sen paperin
jossa sanottiin että siirrymme syksyllä siihen uuteen kouluun. Sihteerilläkin
tais olla roska silmässä, onhan meidän perhe kuitenkin ollut osa koulua keväällä
viisi vuotta. Olen iltapäivän vapaaehtoisena Tättiksen luokassa. Joskus opetan
matematiikkaa, tai siis annan tukiopetusta. Muutama viikko sitten otin
kahdeksan lasta kerrallaan maalaamaan meidän osavaltion karttaan
maantieteellisiä alueita, ylänköjä, alankoja ja vuoristoa. Luokkahuoneessa on
ihanaa työskennellä lasten kanssa. Tällä viikolla vietän kaksi tuntia leikaten
kahden ystävän kanssa paperia oikeaan kokoon. Samalla puhutaan politiikasta,
elämästä ja lapsista, mietitään koska ehdittäis yhdelle lähipubiin.
Istun
suomalaisten naisten kanssa aamukahvilla. Kuuntelen, puhun ja osallistun. Kuuntelen
ja mietin että monet on ekspatteja, käymässä. Koti on kuitenkin Suomessa. Yritän
muistaa, ja muistankin minkälaista se oli silloin joskus, silloin kun oltiin
ihan alussa. Kerron miten yksinäistä oli ihan ensimmäisenä päivänä ja muut
nyökkäävät. Mun koti on ollut täällä jo kauan. Kiitokseksi saatu rasiallinen
Fazerin suklaata ilahduttaa, mutta muuten taidan olla aika jenkki. En koe
itseäni suomalaiseksi, mietin olenko koskaan kokenut. Naiset on ihania.
Nauran kollegani kiitospäiväaterialle.
Mies on kasvissyöjä ja me sovitaan että on parempi olla keskustelematta siitä
että musta on moraalisesti ihan jees syödä kuolleita eläimiä. Mies on mulle
tärkeä osa työyhteisöä, sen kanssa on mukavaa pallotella ajatuksia. Maksan
kahvit ja lainaan yhtä powerpoint esitystä, muokatakseni siitä paremmin
itselleni sopivan. Lähetän miehen tyttärelle Tättiksen vanhan Elsa-puvun.
Miehellä on kaksi ihanaa lasta ja aviomies. Me puhutaan usein lapsista ja
perhe-elämästä. Myöhemmin saan tekstarin jossa kolmevuotias leyhyttelee
sinisessä unelmassaan.
Keskiviikkona
tapaan lounaalla ystävän. Keski-ikäisen naimattoman naisen, joka tekee töitä
lainaneuvojana. Nainen on oman uskonsa takia naimaton. Tapailee kyllä
satunnaisesti puolisokandidaatteja, mutta yleensä homma tyssää siihen ettei
seurustelun aikana voi naisen mielestä
mennä kädestäpitelyä pidemmälle. Harva mies on siihen valmis, etenkään päälle
nelikymppisenä. Me puhutaan joulusuunnitelmista. Me puhutaan asiakkaista ja
työstä. Hän kyselee Tättiksen kuulumisia, peruutinhan edellisen tapaamisen
koska Tättiksen elämässä oli draamaa.
Juttelen asiakkaitteni kanssa, nuoripari Montanasta. Tai... jos nyt ihan tarkkoja ollaan on mies kuitenkin mamu Kolumbiasta. Nuoret aikuiset etsivät ensimmäistä kotiaan. Budjetti on pieni, mutta ajatukset oivallisia. Etsitään kohdetta sieltä missä asuminen on vielä kohtuullisen hintaista. Kumpikin on korkeasti koulutettu ammattilainen ja pariskunnan ainoa "vamma" on ikä ja sen mukanaan tuoma taloudellinen rajallisuus.
Haen meidän
lapset jumpasta. Jumppaa vetää poikien hyvän ystävän äiti. Muslimi. Kerran
jannut tuli kotiin ja oli ihan tohkeissaan, siellä hijabin – huivin - alla
olikin ollut pitkät hiukset. Mua nauratti, niin nauratti poikien ystävän
äitiäkin. Ei kuulemma ole ensimmäinen kerta kun sen lasten kaverit tuijottaa
hämmentyneinä hijabin pudotessa kotona lattialle. Tättis rakastaa
zumbatuntiaan, niin moni muukin. Farahin koreografiat on ihan mahtavia ja tekee
mieli liittyä mukaan tanssimaan.
Hyppään Fredden
autoon kun lähden hakemaan lapsia. Teen risteyksessä uukkarin ja avaan samalla
oman ikkunani. Naapurin mies haluaa vaihtaa nopeat kuulumiset. Hän on taas
muutaman viikon täällä, ennen kuin palaa takaisin itärannikolle. Perhe on
Pakistanista, mutta toisin kuin valtaosa pakistanilaisista perhe ei ole muslimiperhe.
Me puhutaan miehen kanssa koulujuttuja ja asuntoasioita. Mies haluaa ostaa
sijoitusasunnon ja me ollaan etsitty sopivaa jo jonkin aikaa.
Kotiäiti
Ekspatti
Homo
Uskovainen
Köyhä
Muslimi
Pakistanilainen
Arjessani en
lokeroi ihmisiä yhtään mihinkään, olenhan itsekin uskovainen, valkoinen, keski-ikäinen
mamu. Moni kuitenkin lokeroi.
Lasten koristelema. |
Kommentit
Lähetä kommentti