torstai 3. heinäkuuta 2014

sitten on taas torstai

Perjantaina ostarille ja leikkimään ja leffaan, lauantaina retki suureen cityyn, sunnuntaina lentomuseo, maanantaina puistopäivä, tiistaina sikakuuma ja vesisuihkupuisto, keskiviikko uimarannalla... ja sitten tulee taas torstai, työpäivä ja työputken alku. Tänään töitä, huomenna töitä - muitten juhliessa vapautta ja itsenäisyyttä - lauantaina työpäivä ja sunnuntaina työpäivä. En edes yritä soittaa ja kinuta vapaata tai varhaista kotiinpääsyä kivuliaan tietoisena siitä että me ollaan se toinen niistä suurista sairaaloista, joihin kärrätään kaikki ilotulitevammat, veneistä tippuneet, rattijuopon kolhimat, ja ne rattijuopot... Kaikkien onnettomien onnettomuuksissa vaurioituneitten lisäksi on ne umpparit, suolensa tukkineet ja sappivaivaiset. Seattlen pohjoisosista etelään viedään Harborview:n sairaalaan ja kaikki Duvallista pohjoiseen ja vuorilta länteen tulee meille. Tiedossa kiireinen putki.

Töiden rytmittäessä arkea, tulee vapaa-aikana tehtyä enemmän. Kesä ei olekaan loputon virta kauniita päiviä... on työpäiviä ja vapaapäiviä, vapaapäivänä tulee pakattua ja lähdettyä, ihan vaan siksi ettei voi mennä ihan yhtä hyvin huomennakin. Yritän siis jotenkin semitaiteellisesti sanoa että kun välillä on pakko tehdä töitä, mustaa vapaastakin ajasta nauttia vähän enemmän.

Nyt neljä päivää töitä, sit kaksi vapaata täytettynä hammaslääkäreillä, silmälääkäreillä, ystävillä ja auringolla. Kaksi päivää töitä ja loma - kuusi päivää viinimailla.

puistossa







"mä en oo mitenkään erityisen likainen!"

odotettu lähetys


korttelin ympäri auton lavalla

se vaan nukkuu, ja nukkuu, ja nukkuu...

prinsessan aamiainen rannalla



kahdeksan äitiä ja parikymmentä lasta

M ei osannut olla näin isossa ryhmässä


tytöt




omasta pihasta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.