Siirry pääsisältöön

viikonloppu

Lauantaina Tättis kysyy multa koska mä oikein aloitan työt ja katsoo mua epäuskoisena kun vastaan että mä aloitin jo – tiistaina. Perään jatkan vielä että olen koko aamun tehnyt lauantainakin töitä, lajitellut ajettuja maileja, ajastanut markkinointia naamikseen ja Fredde on hoidellut mun kirjanpitoa. ”Oikeesti?” - se kysyy. ”Oikeesti!” – vastaan. Ihan oikeesti olen tehnyt kuluneella viikolla ihan täyden työviikon, varmasti enemmänkin, eikä kukaan lapsista edes huomannut. Eikä se edes ole tuntunut työltä.

tällä kertaa vaan leikattiin, josko enskerralla taas sitä savun sävyä


Viikonloppuna tehdään viikonloppuisia asioita, rakennetaan legoilla, pelataan lautapelejä, käydään hoitamassa asioita ja tutustutaan siihen uuteen, hienoon ruokakauppaan. Perjantaiset pizzat päätyi roskikseen – aina ei voi onnistua sanoi Fredde meidän vaihtaessa pizzan leipiin. Lauantaiset kauniin kaupan ostokset osoittautui aivan liian suolaisiksi ja päätyivät roskiin samaten. Moni kakku päältä kaunis vaan silkkoa sisältä, vanhassa vara parempi ja mitä niitä nyt onkaan...



Sunnuntaina metsä kutsuu mua ja Marttaa. Tuoksuu keväältä, lämmintä, kylmää ja märkää yhtäaikaa. Sateen kastelemat puut höyryävät auringossa ja vierellä kulkee ystävä oman koiransa kanssa. Lenkkisunnuntait on ihan parasta. Monta tuntia metsässä koirien peuhatessa ympärillä.

etsii

sukeltaa

löytää



Maanantaiaamuna herätyskello muistuttaa arkiaamusta yhtäaikaa mun ja Fredden yöpöydillä. Kumpikin kääntää kylkeään ja jatkaa uniaan. Huomenna lähdetään rantsuun. 

rannekorutalkoot sunnuntaina

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...