maanantai 3. huhtikuuta 2017

viikonloppu

Lauantaina Tättis kysyy multa koska mä oikein aloitan työt ja katsoo mua epäuskoisena kun vastaan että mä aloitin jo – tiistaina. Perään jatkan vielä että olen koko aamun tehnyt lauantainakin töitä, lajitellut ajettuja maileja, ajastanut markkinointia naamikseen ja Fredde on hoidellut mun kirjanpitoa. ”Oikeesti?” - se kysyy. ”Oikeesti!” – vastaan. Ihan oikeesti olen tehnyt kuluneella viikolla ihan täyden työviikon, varmasti enemmänkin, eikä kukaan lapsista edes huomannut. Eikä se edes ole tuntunut työltä.

tällä kertaa vaan leikattiin, josko enskerralla taas sitä savun sävyä


Viikonloppuna tehdään viikonloppuisia asioita, rakennetaan legoilla, pelataan lautapelejä, käydään hoitamassa asioita ja tutustutaan siihen uuteen, hienoon ruokakauppaan. Perjantaiset pizzat päätyi roskikseen – aina ei voi onnistua sanoi Fredde meidän vaihtaessa pizzan leipiin. Lauantaiset kauniin kaupan ostokset osoittautui aivan liian suolaisiksi ja päätyivät roskiin samaten. Moni kakku päältä kaunis vaan silkkoa sisältä, vanhassa vara parempi ja mitä niitä nyt onkaan...



Sunnuntaina metsä kutsuu mua ja Marttaa. Tuoksuu keväältä, lämmintä, kylmää ja märkää yhtäaikaa. Sateen kastelemat puut höyryävät auringossa ja vierellä kulkee ystävä oman koiransa kanssa. Lenkkisunnuntait on ihan parasta. Monta tuntia metsässä koirien peuhatessa ympärillä.

etsii

sukeltaa

löytää



Maanantaiaamuna herätyskello muistuttaa arkiaamusta yhtäaikaa mun ja Fredden yöpöydillä. Kumpikin kääntää kylkeään ja jatkaa uniaan. Huomenna lähdetään rantsuun. 

rannekorutalkoot sunnuntaina

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.