Siirry pääsisältöön

arkisia omalaatuisuuksia

Kun jossakin - siis ihan missä tahansa - asuu pidempään alkaa kaikki se mikä alussa näytti ja tuntui kummalliselta olemaan itsestään selvää. Vuosi vuodelta on yhä vähemmän ja vähemmän asioita joita kaipaa sieltä alkuperäisestä kotimaasta, ja katse sokeutuu niille erilaisuuksille. Mikä sitten on toisenlaista? 


Sähkö


Sähköjohdot kulkevat pylväissä maanpäällä. Viritykset ovat enemmän tai vähemmän sekalaisen oloisia, mutta kieltämättä niitä lienee helpompaa korjata maanjäristysten jälkeen kun ei tarvitse kaivaa. Sähkökatkokset ovat arkipäivää tuulisella tai sateisella säällä, ja meidänKIN autotallissa on ollut agregaatti jo vuosia. 


Pistorasiasta tuleva virtaska on 110V, riittää virkistämään muttei varsinaisesti ole vaarallista. Myös pistorasiat ovat toisenlaisia ja ne elektronisten sähkölaitteitten pistokkeet omanlaisensa kokemus. Metallikieliä kuin voi väännellä haluamaansa asentoon ihan vapaasti. Vain maadotetut pistokkeet ovat tukevampaa tekoa. 

Kielet voi näppärästi taivuttaa takaisin jos ovat päässeet vääntymään. 


 Mittayksiköt


Mittayksiköt poikkeavat metrisestä järjestelmästä ja vuosien varrella on oppinut käyttämään näitä paikallisia puhuttiin sitten ruuanlaitosta tai lämpötiloista.

Lämpötilassa on muutama hyvä nyrkkisääntö matkailijalle. 32F on 0C, 68F on 20C ja 82F on 28C. Hellan lämpöasteikko on vähän lämpimästä kuumaan - low, medium, high - ja meidän iankaikkisen vanhanaikainen pesukonekin pesee asteikolla; kylmä, viileä, lämmin ja kuuma. Kaikkeen tottuu sanoi pässi kun päätä leikattiin.


Autoilu


Autotalliin on suora yhteys kotoa. Monissa perheissä autotallin virka on olla yleinen romuvarasto, kuntosali tai "man cave", mutta sellainen on kuitenkin kaikilla - yhdelle, kahdelle, kolmelle... kuudelle tai useammalle autolle.

Tutkanpaljastin tekee elämästä ja autoilusta helpompaa, ja on vieläpä täysin laillinen. Parempi tutkanpaljastin ei juuri tee virheitä ja varoittaa normitutkien lisäksi liikennevalokameroista, lentokonetutkista ja monesta muusta.


Liikennemerkit näyttävät erilaisilta kuin euromantereella. Aikanaan, ysärin alkupuolella kun me Fredden kanssa automatkailtiin täällä länsirannikolla me ei koskaan keksitä mitä tarkoittaa "ped xing" - pedestrians crossing. Kuvassa "trail xing" - trail crossing - ulkoilureitin kadunylityspaikka ratsukoille, pyöräilijöille ja jalankulkijoille.


Katujen nimeäminen. Avenuet kulkevat etelästä pohjoiseen ja kadut idästä länteen. Numerot alkavat uudestaan kaupungin vaihtuessa, ja talot numeroidaan lähimmän risteävän kadun ja avenuen mukaan. Meidän lomakaupungissa Seasidessa on numerot korvattu kirjaimilla keskustasta etelään ja aloitetaan A-kirjaimesta; Avenue A, Avenue B, Avenue C... Me ollaan asuttu L, S ja U:n varrella.

Tietyömaalla on aina lippumies. Lippumies pitää huolta siitä että liikenne sujuu ja kaikki pääsee.


Jos ei huvita etsiä parkkipaikkaa voi täräyttää autonsa valet:in ja joku pysäköi sen sun puolesta. Palvelu löytyy kaikista paremmista ravintoloista, useimmista ostoskeskuksista, sairaaloista, hotelleista ja monesta muustakin. 


Juoma


Aina tarjotaan juotavaa. Siis aina. Vettä, limua, mehua, olutta, viiniä, kahvia tai teetä. Sitä tarjoillaan niin työhaastattelussa, lääkärin odotushuoneessa kuin kotosallakin. Kouluissa niin oppilailla kuin opettajillakin on edessään vesipullo, ja usein opettajalla myös kupillinen kahvia. Kahvitauko on aina ja kaikkialla eikä suinkaan rajattu välitunteihin opettajainhuoneessa.

Jääkaappi autotallissa herätti alkuun ihmetystä ja sitten ihastusta. Nykyään meilläkin on se vanha jääkaappi autotallissa, ja se on täytetty - juomalla. Tulijalle esitetään kysymys; haluatko jotakin juotavaa?


Koti


Tiskiharja ei ole tiskiharja vaan varrellinen pesusieni. Vuosia ostin tiskiharjani ensin Suomesta, sitten Ikeasta. Nykyään tää tuntuu jo ihan passelilta käteen, oikeastaan paremmalta kuin se perinteinen harja. 


Kodeissa on harvemmin varsinaisia eteisiä, tuulikaapeista puhumattakaan. Meillekin tullaan sisään suoraan olohuoneeseen. 


Kierrätys on ilmaista ja roskista maksetaan. Roska ja kierrätysauto käy kaappaamassa lastin portinpielestä. Kuvassa useamman viikon kierrätysroskat, kun lumipäivien takia yksi kerta jäi välistä. Kierrätykseen laitetaan pahvit, paperit, muovit, pullot ja tölkit. Kierrätyskeskuksessa ne lajitellaan sit oikeisiin osoitteisiin. On meillä kolmaskin roskis, se on puutarha- ja biojätteelle. 


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...