Siirry pääsisältöön

mitä lounaaksi?



Ensimmäinen kouluviikko on kääntymässä kohti loppuaan. On perjantai aamupäivä ja kaikki ovat hengissä ja kohtuullisen voimissaankin kait. Tiistaina hermostutti, keskiviikkona raivostutti ja torstaina väsytti. Ensimäinen kouluviikko josta selvittiin yhdellä raivarilla ja ilman puhelua reksiltä on ilman muuta luettava poikkeuksellisen onnistuneeksi.

Jannut saa ekan kotitehtäväpakettinsa kotiin tänään. Tättiksellä taas on ollut läksyjä koko viikon, mutta monisteitten sijaan sen piti ensin tiistaina rakentaa hammaslangasta, lyijykynästä, laastarista ja kurkkupastillista jotakin toimivaa. Neiti pykäsi jonkinlaisen koiranhoukuttimen. Keskiviikkona tehtävänä oli piirtää värityskuva kirjoitusvihkon kanteen, niin että sitä voi sit tunneilla väritellä jos tuntuu siltä. Eilen se puuhasi taas jotakin johon tarvittiin värikyniä ja paljon teippiä. Jos kotitehtävät on jatkossakin tällaisia, mä uskon ettei niistä ainakaan jatkuvasti tarvitse riidellä.

Mä sen sijaan olen ollut iltapäiväni kaavaketalkoissa. Terveydenhoitajalappuset, tietokonelupalaput, luokkaretkilupalappu ja monta muuta. Sen lisäks olen jakanut rahaa oikealle ja vasemmalle. Pienistä summista kasvaa melkoinen virta... kakskymppiä jokaisen opettajalle juhlarahastoon. Kummallekin jannulle kahdeksan taalaa luokkapaitaan, Tättikselle lehtitilaus viis dollaria, ja paljon muuta. Tukku opettajien toivomia koulutarvikkeita joita ei ollut mainittu koulutarvikelistalla - $40. Kaikille Zumba koulunjälkeen, kun on hyvä harrastaakin $375, ja jos mun pojat haluaa Zumbata, niin minähän kannustan! Mutta kun kahvinkeitin sanoi itsensä irti keskiviikkoaamuna en ajanut kauppaan ostamaan uutta, vaan kaivoin sen vanhan antiikkisen vehkeen autotallista. Kattellaan sitä uutta keitintä sit vähän myöhemmin.



Niitten koululounaiden pakkaaminen sujuu ihan kohtuullisella tarmolla näin alkusyksystä. Kokemuksesta tiedän että kouluvuoden edetessä sieltä lounaslaukusta alkaa löytymään useammin protskupatukoita ja valmis smoothieita, mutta kyllähän sitä näin alkuun jakaa vääntää eväsleipiä ja viipaloida kurkkuja silleen kivasti siihen viereen. Ruokatermoksia meillä ei käytetä – onneksi – jos mieli tekee lämmintä ruokaa voi sitä ostaa koulusta ja toisaalta niitten termosten kanssa on aamuisin säätämistä kun ensin pitää lämmittää kiehuvaksi niin ruoka kuin purkkikin ja vasta sit pakata. Kylmäkalle on vaan niin paljon nopsempaa läntätä sinne laatikkoon ja ruoka sen päälle. Meillä käytössä on koko eväslaukunpohjan kokoiset kylmäkallet joihin ne eväslaatikot napsahtaa kätsästi kiinni (Rubbermaid).



Aamiaiseksi meillä syödään harvemmin muroja tai jogurttia, vaan on aamiainen useamman kerran viikossa lämmin. Lämmin tarkoittaa munakasta ja hedelmiä, munapannaria ja hedelmiä, puuroa ja hedelmiä, lämmin kanaleipä ja hedelmiä, täysjyvävohveleita, vaahterasiirappia ja marjoja. Sillä jaksaa koulun myöhäiseen lounaaseen (12:30), tosin syöhän ne kevyen välipalan joskus kympin aikaan koululla. Päivällistä meillä syödään amerikkalaisittainkin myöhään, harvemmin ennen iltakahdeksaa, joten iltapalaa ei ole tarjolla, mutta silloin neljän jälkeen tarjotaan päivän toinen välipala, useimmiten vihanneksia tai hedelmiä ja juustoa.




Tapa syödä poikkeaa siis reilusti suomalaisesta. Päivän lämpimät ateriat ovat päivän ensimmäinen ja viimeinen, lounas muistuttanee eniten kai suomalaista aamiaista. Monissa perheissä tosin lounas on päivän pääruoka, aamut alkaa muroilla ja päivällinen syödään viiden ja kuuden välissä. Meillä tämä on todettu parhaiten toimivaksi systeemiksi. 





Kommentit

  1. Kiitos, mielenkiintoinen aihe!
    Täällä kun arjen alettua päivän polttavin ratkaistava kysymys on usein se "mitä tänään syötäisiin". Jo etukäteen lannistaa, kun tuntuu, että vedetään aina niitä samoja...
    Vähän sama homma tahtoo olla noiden välipalojen kanssa, joita pakkaan lapsille treeneihin. Tuntuu, että eväslaukku näyttää aina samalta (pähkinöitä pieni pussillinen, vesipullo ja valmis hedelmäpuriste tai smoothie, hedelmä, ehkä välipalakeksikin).

    Ainakin meillä koulukunnan tuntuu olevan tosi aikaisin, ennen yhtätoista jo, joten aamupalan koolla ei juuri ole merkitystä. Yritän panostaa laatuun ja tunnelmaan, mutta aika kevyestikin voidaan aamulla vielä mennä. Vähän jokainen sillä fiiliksellä, mikä maistuu.
    Koulun jälkeen kotona välipalaa, tarvittaessa tuo eväslaukku treeneihin mukaan. Parasta olisi saada lapsille lämmin ateria jo heti koulun jälkeen (noin kolmeksi), mutta töissä käydessä ei useinkaan ole mahdollista moiseen. Koulun jälkeen menee helposti leivän syömiseksi, mikä on isolla kasvavalla porukalla kamalan kallista ja toisaalta aika turhaa puuhaa.
    Päivällinen ja iltapala kuuluu sitten ohjelmaa vähän päivästä ja harrastusaikatauluista riippuen. Joskus nämä yhdistetään tiukan paikan tullen ja syödään "lämmin iltapala".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä vaan! Meilläkin on ne samat joita kierrätetään ja arkiruoka on variaatioita samasta viikoittain.

      Poista
  2. Ps. Kateellisena katselinntuota eväsrasiaa. Klikkasin auki sivut ja olin vieläkin kateellisempi löydettyäni sieltä juuri sen pidemmän aikaa etsinnässä olleen kierrätysastia-hässäkän. Juuri tuollaisen tahtoisin, juuri tuollaista olin tietämättäni etsinyt. Ameriikassa on...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...