Siirry pääsisältöön

vapaus käy kalliiksi

Ette saa henkeviä tänäänkään, ette oikeastaan edes epähenkeviä ajatuksia, tai siis edes ajatuksia... kulutusjuhlia karttavia voin suositella ohittamaan nämä valokuvat ja jutun meidän vapaapäivästä.  Totean että, on ihanaa vähän välillä nauttiakin... vihdoinkin kahden työtätekevän ihmisen taloutena on varaa myös tähän. Ennen ostosmaniaa, ravintolaillallisia ja muuta huikentelevaisuutta me kuitenkin käytiin lasten kanssa tutustumassa mun työpaikkaan.

En edes muista koska viimeksi oon saanut herätä aamulla yhdessä L:n kanssa... normiaamuisinhan toinen meistä kampeaa lauman kanssa alakertaan ennen kukonlaulua. Seuraavaksi me lähdetään L:n kanssa Pubiin aamiaiselle, iltapäivällä naapurit tulee meille viinibileisiin... huomenna on taas maanantai ja arki, mutta olipahan mukava viikonloppu.



kymmenennen kerroksen hissiaula

tyhjän potilashuoneen ikkunalaudalla ihailemassa kymppikerroksen maisemaa


 joku matkustaa, toinen kipeää vuorelle, kolmas patikoi hiljaisuudessa, neljäs lähtee Mikki Hiiri puistoon kahdesti vuodessa... me harrastetaan viinejä. DeLille Cellarsin viiniklubi on ollut jo pidempään suljettu. Ihan vaan kysyäkseni kysyin ettei nyt mitenkään mahduttais sisään ja ne oli just viime viikolla avanneet muutamia paikkoja... ei kun täyttämään paperit ja mukaan... 12 pulloa vuodessa, 3 pulloa neljän kuukauden välein...




Wine Spectator on palkinnut ravintolan viinilistastaan useampaan kertaan 

alkuruuaksi mulla lohitartar

L valkkas hirvenliha tartarin

pääruuaksi mulle ankanrintaa

L valkkas lohen lampaan ja makkarakastikkeen kanssa

sivussa vähän ranskalaisia, ihan vaan koska ne on niin hyviä
Dark Chocolate Espresso Tart

L:n Grand Marnier Creme Brulee

Illalla kotiin ostosten kanssa

M ja pojat sai vähän vaatteita... ei niin et ne niitä olis oikeesti tarvinneet, mutta... Kaikki - J Crew Crewcuts

jannuille pari T-paitaa... J Crew Crewcuts

tää vähän nolottaa... kuka nyt ostaa kaksi käsilaukkua kerralla...





mulle ja M:lle uudet aurinkolasit... nyt kun se ei hukkais näitä ihan heti...

meidän ekat klubiviinit... Doyenne 2011 vaatii 3-5 vuotta kypsyttelyä ja D2 5-10 vuotta.
Vähän aikaa saa siis odotella ennen kuin pääsee nautiskelemaan...

Kommentit

  1. Minä minä! Siis ostan ostan useammankin laukun kerralla jos hyvin ossuu kohdalle tai on "tarvetta" . Just reissusta palasin kottiin 2:ta Michael Korsin laukkua, 1:tä Longchampin laukkua ja 1:tä Louis Vuittonin laukkua rikkaampana kottiin :). Kieltämättä vähän karkas mopo käsistä ;).
    Ihana lukea, että nautit työstäsi ja lapsetkin ovat jo sopeutuneet uudenlaiseen arkeenne.
    Edelleenkin seuraan aktiivisesti blogiasi, kommentointi vain aina jää kiireitten ja laiskuudenkin takia.
    Muruset

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...