Siirry pääsisältöön

2. luukku - tonttu

Beer Pong 



Koko perhe odottaa Tontun ja sen ystävän Clairen jokavuorisia seikkailuja meidän kotona. Liioittelen, en usko että Fredde välittää tuon taivaallista siitä tuleeko ne vai ei, mutta mulla on kivaa ja lapset odottaa niitä ihan tosissaan. Amerikkalainen tonttuperinne, Elf on the Shelf on vähän vastaava kuin ne suomalaiset tonttuovet, mutta tonttua siirretään aina lasten nukkuessa paikasta toiseen. On perheitä joissa tonttu istuu tarkkailemassa perheen pienimpiä ja sitten on näitä meidän perheen kaltaisia, joissa tontut ovat täynnä tarmoa ja puuhailevat kaikenlaista.

Joulutontun alkuperä juontaa juurensa 70-luvulle, Fisbee tonttuun. Kansallinen ja kansainvälinen hitti siitä tuli vasta 2000-luvun alkupuolella ja nykyään Elf on the Shelf löytyy jo yli 12 miljoonasta kodista. Meidän perheessä tonttuja on kaksi.

Kahvinkeitossa.


Ensimmäinen meidän tontuista aloitti työnsä jouluna 2009 ja työskenteli meidän perheessä itsekseen aina jouluun 2015. Sinä kesänä tuli Martta ja joulukuisena päivänä se hetki kun Martta löysi Tontun. Tonttu kiidätettiin pohjoisnavalle tonttusairaalaan ja loppukauden vakavasti loukkaantunutta Tonttua tuurasi Claire. Tontun taika katoaa ihmiskäden kosketuksesta ja vaikka koiran kosketus olikin vaarallinen, ei se onneksi kuitenkaan ollut kuolettava. Seuraavana jouluna meillä oli kaksi tonttua sillä pitihän koirahyökkäyksen toipilaasta pitää huolta. Mitä vanhemmaksi meidän kolmikkomme kasvaa sitä vallattomammaksi heittäytyy meidän perheen tonttukaksikko.


Pikaisella Googlauksella löytyy kasapäin toinen toistaan hurjempia ideoita ja toisella vilkauksella myös tarinoita siitä hetkestä kun äiti herää varhaisaamun tunteina siirtämään perheen tonttua.

Mäenlaskua.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

mitä suomi ajattelee?

Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole. Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti et...

rahat on loppu, mutta myydään volvo

Hesarin kolumnisti ravistelee suomalaisia amerikasta käsin. Tällä kertaa aiheena oli peruskoulu. Kommenttikentässä ollaan takajaloillaan ja pyritään dissaamaan kolumnistin kirjoitusta oikealta ja vasemmalta, osa kutsuu suoraan jopa idiootiksi. Välissä muutama kannustaa ja tukee. Jokainen ulkosuomalainen tietää ihan hyvin ettei suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin saa puuttuua ulkoa käsin. Ei vaikka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Vain suomessa asuva suomalainen saa arvostella suomen terveydenhuoltoa, koululaitosta tai verotusta. Ulkosuomalaisen tulee kiittää ja kumartaa, ymmärtää että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaan onko se ihan oikeasti lottovoitto? Miksi niin moni lähtee? Miksi niin moni niistä lähtijöistä palatessaan päättää lähteä uudestaan; ”heti kun vaan voi!” Miksi niin moni lähtijöistä tietää jo lähtiessään ettei aio palata? Miksi ulkosuomalainen ei halua asua Suomessa, vaan tyytyy kärräämään lomiltaa mukanaan kalliita desingnesineitä ja vaatteita? Miksi?...

Konsensus Kari

sunnuntaina me syödään pullaa Itku pitkästä ilosta, paha paljon nauramasta. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Vaatimattomuus kaunistaa. Suomalainen asenne elämään on kurinalainen. Kärsimyksen kautta päästään voittoon ja kurinalaisuus palkitaan. Arjen kuuluu tuntua harmaalta ja arkiselta, sillä ilman harmautta ei juhlakaan tuntuisi juhlalta. Vaikka kasvava osa suomalaisista ei tunnusta uskontoa, eroaa kirkosta ja haluaa pysyä kaukana jumalasta, varjostaa suomalaista ajattelua ja kulttuuria edelleen luterilaisuus, tietynlainen tarve itsensä rankaisemiseen, askeesiin ja kieltäytymiseen. Oli sitten kyse liiasta kivasta, liikunnasta, sokerista tai mistä tahansa mukavasta. Martta mahtuu edlleen syliin Hyvä ihminen syö puolukoita ja ruisleipää. Hyvän ihmisen lapset eivät syö sokeria, lisäaineita, väriaineita tai oikeastaan mitään muutakaan kivaa. Hyvän ihmisen lap...