Siirry pääsisältöön

3. luukku - yökinkku

Ilon kautta ilon juhlaan!



On joulukuun kolmas. Siis vasta K-O-L-M-A-S. Antakaa mulle tauko, mieluiten se hiljainen ilta ja hiljainen silta. Miten mä selviän loppuun? Autotalli on täynnä pahvilaatikoita ja laatikoissa paketoimattomia paketteja. Kalenteri on niin väärällään tavaraa että notkuu ees ja taas, ja taas takaisin. On jouluun liittyviä ihania juttuja ja jouluun liittyviä pakkopullia. On työtilaisuuksia ja edustustilaisuuksia ja tilaisuuden tilaisuuksia. Hyväntekeväisyyttä ja juhlaa, ja hyväntekeväisyysjuhlaa. Kahdennentoista päivän iltana on tyhjää, pysähdyin siihen kolmasti tänään lyijykynäni kanssa ja mietin hetken miten on mahdollista että mulla on ihan kokonainen ilta tyhjillään... ei yhtään avaintenluovutusta, ei asiakastapaamisia, ei kekkereitä tai kissanristiäisiä... sitten muistan miksi siinä on tyhjää, ai niin, jätän illan tyhjilleen.

Tilaan joulukinkun. Meillä ei ole ollut joulukinkkua vuosiin, mutta tänä vuonna lapset haluavat sellaisen – yökinkun. Olen käynyt saman keskustelun lihakaupan kanssa ennenkin;

- haluaisin tuoreen kinkun
- minkä kokoisen?
- no sellaisen kokonaisen kinkun
- siis sian jalan?
- joo
- siis tuoreella tarkoitat savustamatonta ja suolaamatonta?
- joo
- halusin vaan varmistaa. Koska haluat noutaa?
- joulukuun 10. on varmaan hyvä
- selvä... nimi? Puhelinnumero?

Harmaasuolattua kinkkua ei täällä voi ostaa K-kaupasta, Prismasta tai edes Stockalta. Harmaasuolattu kinkku pitää suolata ihan itse, 10%:ssa suolaliemessä vähintään kymmenen päivää, sitten suolattomassa vedessä vielä pari päivää päälle. Suolaliemi pitää keittää itse. Sen jälkeen se jäähdytetään jotta kinkku voi kylpeä siinä autotallin jääkaapissa. Joulukinkku ei ole matka ruokakauppaan, se on prosessi. Tänä vuonna meillä on taas kokonainen yökinkku. Saatetaan syödä sitä vielä toukokuullakin.

Yökinkku vuonna 2013




Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...
7 kommenttia
Lue lisää