Siirry pääsisältöön

3. luukku - yökinkku

Ilon kautta ilon juhlaan!



On joulukuun kolmas. Siis vasta K-O-L-M-A-S. Antakaa mulle tauko, mieluiten se hiljainen ilta ja hiljainen silta. Miten mä selviän loppuun? Autotalli on täynnä pahvilaatikoita ja laatikoissa paketoimattomia paketteja. Kalenteri on niin väärällään tavaraa että notkuu ees ja taas, ja taas takaisin. On jouluun liittyviä ihania juttuja ja jouluun liittyviä pakkopullia. On työtilaisuuksia ja edustustilaisuuksia ja tilaisuuden tilaisuuksia. Hyväntekeväisyyttä ja juhlaa, ja hyväntekeväisyysjuhlaa. Kahdennentoista päivän iltana on tyhjää, pysähdyin siihen kolmasti tänään lyijykynäni kanssa ja mietin hetken miten on mahdollista että mulla on ihan kokonainen ilta tyhjillään... ei yhtään avaintenluovutusta, ei asiakastapaamisia, ei kekkereitä tai kissanristiäisiä... sitten muistan miksi siinä on tyhjää, ai niin, jätän illan tyhjilleen.

Tilaan joulukinkun. Meillä ei ole ollut joulukinkkua vuosiin, mutta tänä vuonna lapset haluavat sellaisen – yökinkun. Olen käynyt saman keskustelun lihakaupan kanssa ennenkin;

- haluaisin tuoreen kinkun
- minkä kokoisen?
- no sellaisen kokonaisen kinkun
- siis sian jalan?
- joo
- siis tuoreella tarkoitat savustamatonta ja suolaamatonta?
- joo
- halusin vaan varmistaa. Koska haluat noutaa?
- joulukuun 10. on varmaan hyvä
- selvä... nimi? Puhelinnumero?

Harmaasuolattua kinkkua ei täällä voi ostaa K-kaupasta, Prismasta tai edes Stockalta. Harmaasuolattu kinkku pitää suolata ihan itse, 10%:ssa suolaliemessä vähintään kymmenen päivää, sitten suolattomassa vedessä vielä pari päivää päälle. Suolaliemi pitää keittää itse. Sen jälkeen se jäähdytetään jotta kinkku voi kylpeä siinä autotallin jääkaapissa. Joulukinkku ei ole matka ruokakauppaan, se on prosessi. Tänä vuonna meillä on taas kokonainen yökinkku. Saatetaan syödä sitä vielä toukokuullakin.

Yökinkku vuonna 2013




Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää