lauantai 19. joulukuuta 2015

2016 vaalit



Ensi vuonna meille valitaan uusi presidentti. Omaa elämää ne tulevat vaalit ei vielä tässä vaiheessa niin kauheesti kosketa, vaikka toki mahdollisista kandidaateista jo puhutaankin satunnaisissa kahvipöytäkeskusteluissa. Ei niin etteikö asia koskettaisi, mutta tässä vaiheessa ollaan vasta spekulatiivisella tasolla.

Osa kandidaateista on voimakkaasti esillä mediassa. Se että kandidaatilla on tässä vaiheessa valtava julkisuus ei kerro oikeastaan mitään siitä edessä olevasta todellisesta taistosta. Se että Donald Trump on viimeiset kuukaudet ollut kaikkien huulilla niin hyvässä kuin pahassa ei tee Donald Trumpista vahvaa ehdokasta. Oikeastaan Yhdysvaltain presidentinvaaleissa on perinteisesti käynyt niin että ne alkupolun ”vahvat” ehdokkaat harvemmin pääsevät kalkkiviivoille. Veikkaan että tästä syystä Demokraattien vahvin ehdokas Hillary Clinton on pysytellyt poissa parrasvaloista ja pitänyt kynttilää vakan alla – tarkoituksella.

Vaikka muualta katsottuna saattaakin vaikuttaa että Donald Trump on Republikaanisen puolueen ehdokkaista se vahvin ja kannatetuin, on loppupeleissä Trumpin kannatus alle kolmenkymmen prosentin jopa puolueen sisällä. Todennäköisyys sille että Trump on mukana lopullisessa kisassa on yleisen näkemyksen mukaan häviävän pieni; ”Kunhan huutelee...” Donald Trump tuo maahan kaivattua viihdettä. Siinä missä Eurooppa on takajaloillaan ja kauhuissaan, suhtaudutaan täällä Trumpiin enemminkin kuin mauttomaan ja korniin vitsiin. Demokraattien oma "Donald Trump" on Bernie Sanders, mies joka lupaa pelastaa koko maan ilman takuita ja saa Paavo Arhinmäen näyttämään konservatiivilta. Yhteistä kummallekin kandidaatille on se että kaksi kolmannesta maasta on ilmoittanut muuttavansa muualle jos ehdokas tulee valituksi.



Loppupeleissä vahvat demokraatit äänestävät demokraattiehdokasta. Vahvat republikaanit äänestävät oman puolueensa kannattajaa, ja lopullinen taistelu käydään siitä valtavasta ihmismäärästä joka sijoittuu jonnekin välimaastoon ja äänestää ehkä puoluetta enemmän henkilöä tai henkilön poliittisia näkemyksiä. Tähän ryhmään kuuluu muun muassa valtaisa määrä siirtolaisia. Kun Humans of New York kirjoitti sarjan muslimipakolais Aya:sta, kerättiin Aya:n tapauksen uudelleen käsittelyä vaativaan adressiin miljoona nimeä muutamassa päivässä. 

Oman näkemyksen mukaan Republikaanisen puolueen ehdokkaista todellisuudessa vahvin ei ole Donald Trum vaan ehkä Marco Rubio, kuubalaisten siirtolaisten Floridassa kasvanut poika, joka edustaa Republikaanisen puolueen maltillisempaa laitaa ja kerää epäilemättä kannatusta etenkin Meksikon, Etelä- ja Keski-Amerikan valtaisalta imigranttipopulaatiolta. Konservatiivi olematta äärikonservatiiri.

Aika näyttää ketkä kaksi ovat vastakkain marraskuun 4. päivänä. Hillary ja Marco, vai Hillary ja joku aivan muu.... onhan noita: Jeb Bush, Ben Carson, Chris Christie, Ted Cruz, Carly Fiorina, Jim Gilmore, Lindsey Graham, Mike Huckabee, John Kasich, George Pataki, Rand Paul, Marco Rubio, Rick Santorum, Donald Trump.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.