Siirry pääsisältöön

sunnuntaina on lepopäivä



On sunnuntai ja koko perheellä taitaa olla jonkinasteinen krapula eilisestä. M nukkuu vielä, Fredde ilmestyi alakertaan hippasen ennen kymmentä ja jannut on rakentaneet linnoitusta olkkarin pöydälle dominoista, bananagram nappuloista, matikkakulkuneuvoista ja jengan osista. Ne on häkellyttävän rauhallisia ja keskustelee hiljaa keskenään siitä miten sitä systeemiä rakennetaan. Mun tekee mieli pysyä yöpaidassa koko päivän. Kun kysyin jannuilta haluaako ne lähteä kirkkoon esiintymään joulukonserttiin, kumpikin vastasi kuorossa; ”Ei haluta...onks pakko?” – Ei ole.





Jannut haluaa katsoa tänään Jurassic Worldin. Mun mielestä ne on vähän turhan nuoria viisivuotiaina katsomaan elokuvaa jonka suositusikäraja on kolmetoista. Kuitenkin sen leffan on nähnyt valtaosa sen ikäisistä pojista ja siitä puhutaan koulussa ihan samalla tavalla kuin uusimmasta Star Warsista, senkin suositusikäraja on kolmetoista. Ehkä mä olen niuho? En kuitenkaan halua myöskään olla se mutsi joka ei koskaan antanut lasten tehdä tai nähdä mitään mitä kaverit sai, joten kai mä tänään teen kulhollisen poppareita ja parkkeeraan yläkerran sohvalle noitten kahden kanssa katsomaan dinosauruselokuvaa. Aika näyttää onko meillä ensi yönä dinosauruksia jahtaamassa kaksikkoa niitten unissa.







Lauantaina me ajettiin M:n entisen luokkatoverin uuteen kotiin Seattleen. Mäkin haluan asua idyllisellä alueella, vanhassa talossa jossa on kaunis puutarha. Mäkin haluan että kulman takana on pikkukauppoja ja ravintoloita ja kahviloita... Realiteetit on pakko ottaa huomioon. Seattlen koulut on mitä on ja käytännössä vaihtoehdoiksi jää yksityiskoulu tai kotikoulu. Yksityiskoulu maksaa kymmeniä tuhansia vuodessa ja kotiopettajattareksi musta ei ole. Niin, ja olihan se vähän pienikin... suloinen ja pieni. Mutta ne alkuperäiset vähän aaltoilevat ikkunat. Ehkä me joskus eläkepäivillä sit muutetaan sellaiseen idylliseen kaupunkitaloon.




Illalla käveltiin kasvitieteellisen puutarhan satumetsässä. Se on vuosi toisensa jälkeen yhtä vaikuttava elämys, ne jouluvaloista rakennetut kukat, kasvit ja eläimet. Sääkin oli suosiollinen. Ei satanut, eikä edes ollut kylmä.


Välissä hoidettiin asioita... sellaisia lauantaijuttuja.

kynäotettakin voi juhlistaa


Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anna R25. joulukuuta 2015 klo 21.41

    Me ollaan katsottu nyt ensimmäinen ja uusin Jurassic park ja hyvin nuo 5-veet tuntui tajuavan, että se on vain fiktiota.
    Täällä meilläkin cityssä on ihania idyllistä alueita ja taloja, mutta ne koulut ei tosiaan ole niin huippuja kuin täällä suburbiassa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...
Lähetä kommentti
Lue lisää

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...
24 kommenttia
Lue lisää

mitä suomi ajattelee?

Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole. Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti et...
33 kommenttia
Lue lisää