Lempi
Värini:
Harmaa ja
sellainen ei minkään ruskea, hento vaaleanpunainen, Periaatteessa mun värejä on
kaikki sellaiset pehmeät epävärit, maanläheiset, murretut.
Lempivärejä. |
Vuodenaika: Syksy
Eläin: Koira
Kirja:
Harry
Potterit tietty, olen lukenut ne, ja lapset on lukeneet ne, ah, niin monta
kertaa ja elokuvat me katsotaan lasten kanssa ainakin kerran vuodessa.
Vaikuttavin kirja jonka olen lukenut on tosin Reko ja Tiina Lundanin: Viikkoja,
kuukausia. Mielenkiintoinen ja jotenkin tosi ihana oli Michelle Obaman
omaelämänkerta.
Elokuva:
Tää
täytyy jakaa uusiin ja vanhoihin. Vanhojen sarjassa iki-ihana Out of Africa (Sydney
Pollack 1985) ja uudemmissa taas sellainen haikea hyvänmielenelokuva Call Me By
Your Name (Luca Guadagnino 2017). Kohta alkaa taas jouluelokuvien aika ja mun
lempparit on Love Actually (Richard Curtis 2003), The Snowman (Raymond Briggs 1982)
ja ne Harry Potterit...
Lumiukko - The Snowman |
Musiikkilaji:
Melkein
mikä vaan mutta koska se on tosi tylsä vastaus niin lasten kanssa kuuntelen
ihan sitä päivän poppista ja olen oppinut tykkäämään muun muassa Post Malonesta
– kuuntele vaikka Circles, Selena Gomezista, ja Trampoline (SHAED, ZAYN) on
ihan mahtava. Kun ajelen itsekseni kuuntelen paljon kantria, jos et usko että
se voi olla hyvää niin kuuntele vaikka; Blake Shelton - Gods Country, Lil Nas X
- Old Town Road (ft. Billy Ray Cyrus) tai Maddie & Tae - Die from a
Broken Heart
Carrie Underwoodin konsertissa. |
Numero: 6
Asia minussa:
Kyky
nauraa itselle. Samaa taitoa yritän opettaa myös lapsille.
Ruoka:
Pho-keitto,
Shepherd’s Pie, Street Tacot
Juoma:
Musta kahvi,
tuoreen humalan lävitse suodatettu IPA-olut
Lomakohde:
Oregonin
rannikko. Se on mulle sellainen mielenrauhan tyyssija ja taitaa olla samanlainen koko meidän perheelle. Yritetään käydä rantsussa ainakin pari kertaa vuodessa.
Tuoksu:
Joulukuusi,
kaneli, kardemumma.
Kasvi:
Puutarhassa
hortensiat ja pionit, metsässä kanervakasvien heimoon kuuluva Salal.
Säätila:
Sellainen
ettei sada tihkua. Muuten melkein mikä tahansa on hyvä. Syksyn kirpeä aamu,
talven sumu, pikkupakkanen, helle tai myrsky.
Tapa viettää
vapaailta:
Kotona perheen kanssa, lasissa hyvä olut ja taustalla musiikkia.
Kysymyksiä
Pidätkö tytöistä
vai pojista?
Mitä tää tarkoittaa? Molemmista tai en kummastakaan. Oli kyseessä
sitten ihminen tai muu elollinen olento on tyypillä enemmän merkitystä kuin
sukupuolella.
Onko sinulla
salaisuuksia?
Eikö meillä kaikilla ole? Salaisuuksia on kai aika hyväkin olla.
Onko sinulla
valkolakkia?
On. Tajusin just viimeviikolla että sen saamisesta tulee
kuluneeksi ensi keväänä 30-vuotta. Huh!
Millainen oli
ensimmäinen tatuointisi tai lävistys?
Haluaisin tatuoinnin, mutta en voi
sellaista saada. Eka lävistys oli korvikset 13-vuotiaana, mutta oli mulla
hetken napakorukin josta jouduin luopumaan,
Mitä tilaat
baarissa?
Poltatko
tupakkaa? En.
Omistatko
eläimiä? Koiran. Mulla on aina ollut koira, siis oikeesti aina. Martta on mun
aikuisiällä omistamista koirista kolmas, koko elämän koirista Martta on seitsemäs. Meillä on ollut myös kaksi kissaa, Esko ja Emma.
Onko sinua
siunattu parhaalla ystävällä?
Mulla on muutama paras ystävä ja sitten paljon
ystäviä, tuttavia ja kavereita.
Mitä muuttaisit
itsessäsi?
Opettelisin suhtautumaan elämään vähän löysemmin rantein. Usein vaadin
itseltäni liikaa ja se heijastuu muihin sellaisena turhana kireytenä.
Kerro jotakin siitä…
Olit 10-vuotta
nykyistä nuorempi:
Kymmenen vuotta sitten me oltiin ostamassa meidän ekaa
amerikkalaista kotia joka tosin silloin oli kaistale maata keskellä metsää.
Olin juuri saanut tietää odottavani kaksosia eikä elämä sen puolitoistavuotiaan
kanssa ollut muutenkaan mitään helppoa. Aika paljon kepeämpää on nyt.
Tämä kuva on maaliskuulta 2010. Vasemmalla meidän talon raakile. |
Viimeksi koit
romanttisen hetken:
Sellaista arkista romantiikkaa, sitä että toinen pienin
teoin kertoo että olen tärkeä ja hän välittää. Sellaisia ovat vastapesty auto,
olut lasissa odottamassa kun tulen kotiin tai sähköpostissa artikkeli josta
toinen tietää mun olevan kiinnostunut. Kolelapsisessa perheessä ehkä kaikkein romanttista on lause; mä voin hakea sen...
Viimeksi sait
jonkun nauramaan oikein kunnolla:
Halloweenina meidän pienimies säikäytti kaksi
isompaa poikaa piiloutumalla naamioituneena pihapuskiin. Joskus tuntuu että
pitäisi nauraa enemmän.
Joku kehuu sinua
taitavaksi:
Sanon kiitos, mutta olen vähän suomalainen ja ajattelen että mitäs
tuosta.
Teet itsellesi
lounasta:
Lounaaksi syön useimmiten kotonaleivotun sämpylän, kinkkua, juustoa
ja kurkkua. Toisinaan lounastan kollegan kanssa ja syön sitä Pho-keittoa.
Sinulla viimeksi
oli kotoisa olo:
Melkein aina, olen ollut omassa työpaikassani jos sen verta
pitkään että toimistollakin on ihan kotoista ja mähän nyt kotoilen kotona koko
ajan.
Lausut kehuja:
Lapsia
kehun useasti päivässä, koiraa varmasti vielä useammin. Miestäkin tuppaan
kehumaan. Töissä tulee kehuttua kun joku yhteistyökumppaneista onnistuu
ratkaisemaan kiperän tilanteen. Olen myös oppinut amerikkalaisen tavan huomioida positiivisesti toisen ulkonäköä. Kehun paljon ja helposti, itseään vois kehua
vähän useammin, katsoa peiliin ja sanoa että olitpas taitava.
Viimeksi luit
jotakin syvällistä:
Luen paljon blogeja ja tykkään esimerkiksi
Annuskan pohdiskelevasta kirjoitustyylistä, ajatusmaailma sopii usein aika
hyvin yhteen omani kanssa ja useammin kuin kerran olen innostunut kirjoittamaan
itsekin samasta aiheesta Annuskan kanssa.
Linkitä biisi,
joka on koskettanut sinua viimeksi:
Apua... koskettanut? Hyvä sanoma ja
tärkeitä elämänohjeita on tässä Tim McGraw – Humble and Kind, Natalie Grantin -
When I Leave the Room saa aina silmäkulman kostumaan. No, nyt se jäi korvamadoksi.
Ystäväkirja-haasteen
eli samat kysymykset voisin välittää vaikkapa Annuskalle ja Katalle eli näille
ulkosuomalaisille blogeille: ”One glass of milk, please” ja ”Edustusrouvanpäiväkirja”. Muutkin saavat toki osallistua! Näitä kun on ihanaa lueskella. Kysymykset alla.
Sivuni ystäväkirjaan
Bloginimeni
tarina:
Perusjuttuja
Siviilisäätyni:
Asumismuotoni:
Ammattini:
Työpaikka:
Kiinalainen
horoskooppini:
Harrastukset:
Syvällistä
Periaatteet:
Maailmankatsomukseni:
Pohdin:
Vihaan:
Halveksin:
Pyrin:
Rakastan
Haaveilen eniten:
Tarvitsen:
Pelkään:
Kaipaan:
Murehdin:
Kerään:
Lempi
Värini:
Vuodenaika:
Eläin:
Kirja:
Elokuva:
Musiikkilaji:
Numero:
Asia minussa:
Ruoka:
Juoma:
Lomakohde:
Tuoksu:
Kasvi:
Säätila:
Tapa viettää
vapaailta:
Kysymyksiä
Pidätkö tytöistä
vai pojista?
Onko sinulla
salaisuuksia?
Onko sinulla
valkolakkia?
Millainen oli
ensimmäinen tatuointisi tai lävistys?
Mitä tilaat
baarissa?
Poltatko
tupakkaa?
Omistatko
eläimiä?
Onko sinua
siunattu parhaalla ystävällä?
Mitä muuttaisit
itsessäsi?
Kerro jotakin
siitä…
Olit 10-vuotta
nykyistä nuorempi:
Viimeksi koit
romanttisen hetken:
Viimeksi sait
jonkun nauramaan oikein kunnolla:
Joku kehuu sinua
taitavaksi
Teet itsellesi
lounasta:
Sinulla viimeksi
oli kotoisa olo:
Lausut kehuja:
Viimeksi luit
jotakin syvällistä:
Linkitä biisi,
joka on koskettanut sinua viimeksi:
piti jo kaksi postausta aiemmmin kysyä, että ihanko oikeasti erotat humalat toisistaan?
VastaaPoistarespect!
Olen siinä vaiheessa että erotan lagerin Ipasta :)
Mulla on tosin aika lyhyt makumuisti; en ole viineissä päässyt rypäleisiin asti, enkä varmaan oluissa ikinä humaliin.
(stout on kyllä parempaa kuin ipa)
LOL. Mä sanoisin että eri humalat on helpompaa erottaa toisistaan kuin vaikka ne punaviinin rypäleet, etenkin IPAssa joka on voimakkaasti humalainen muutenkin. Toki se vaatii vähän harrastuneisuutta, että niitä maistelee sen verran että oppii erottamaan ;)
PoistaNyt en tiiä tuleeko kulttuurierot näkyviin, mut täällä ei ole edes tapana mainita humalan lajiketta (paitsi ehkä joku Mosaic) - niitä noin yleisesti ottaen pidetään panimoiden omana tietona. Nopealla otannalla meidän kodin ylävarastosta löytyneistä suomalaisista ja belgiantuonneista (ympäri Eurooppaa), vaan yhdessä oli maininta humalan lajikkeesta, ja se on just toi Mosaic.
VastaaPoistaPienpanimot yleensä esittelevät humalansa yleensä että "jenkkityyppinen" tai "oma tsekintuontimme" tai jotain muuta ympäripyöreää.
Ja ihan kotikäyttöön, kotipanimoa, varten täällä on saatavilla satoja humalia. Pienpanimoilla on lisäksi omat tuontikanavansa pitkin ja poikin maailmaa.
Mut veikkaan että tässä tulee ehkä nyt kulttuurierot vahvasti näkyviin: me kun ollaan täällä niin eurooppalaisen olutkulttuurin lähellä + jenkkituonnit, jotka nyt on kovassa huudossa, et noita humalia on varmaan käytössä ehkä enemmän kuin siellä?
Väittäisin että helposti satoja erilaisia humalalajikkeita.
Kuöttuurierot on ihania ja eurooppalainen olut on ihan tosi erilaista kuin täkäläinen. Itse en olutta juonut lainkaan ennen kuin muutettiin tänne kun mun mielestä ne euroopan oluet ei joko maistu miltään, maistuu mämmiltä tai on kitkeriä.
PoistaTäällä käytössä on vajaat sata erilaista humalaa jotka jaetaan ryhmiin aromaattisuuden ja katkeruuden mukaan eli on siis enemmän ja vähemmän ärhäköitä, hedelmäisiä, maanläheisiä jne. Tässä hyvä artikkeli aiheesta https://beerandwinejournal.com/hoppy-ales-common-hops/ Humalalla on täällä ismopi merkitys oluen makuun kuin millään muulla oluentekemisessä ja siksi niistä puhutaan.Toisaalta itse en juo Kaliforniankaljaa koska beden maku on metallinen ja se maistuu myös oluessa.
Miksropanimoissa oluet ovat kausituotteita ja saattavat myydä loppuun yhdessä viikonlopussa. Näin alkusyksystä on tapana sekoittaa olut tuoreeseen humalaan joka antaa sille ihan omalaisensa maun, näitä fresh hop oluita juhlitaan oikein isosti Yakima Valleyssa joka on valtava humalantuottaja ihan maailmalaajuisestikin ja useimmiten ne "jenkkihumalat" tulee juuri täältä meidän nurkilta.