Siirry pääsisältöön

sunnuntai, marraskuun 10. - aamusämpylät

Muistutan aina välillä meidän kolmikkoa siitä ettei kaikissa perheissä syödä uunituoreita sämpylöitä myös arkiaamuisin. Ei meilläkään ihan jokaisena aamuna, mutta useamman kerran viikossa kuitenkin ja on sellaisiakin päiviä kun meillä ei ole kotona leipää ja pyöräytän itselleni sämpylät lounaaksi.

Salaisuus on pikaresepti, ei nyt niin pikainen että ne vartissa lautaselle tulis, mutta melkein ja ennen kaikkea aika vaivatta ja vaivaamatta. Tässä teidänkin arkea sulostuttamaan mun aamusämpylät:

2 1/2 dl lämmintä vettä
1 rkl sokeria, käytän valkaisematonta mutta pääasia että on sokeria koska se käynnistää hiivan
2 tl kuivahiivaa

Sekoita keskenään ja anna seistä liinan alla 10-15 minuuttia

1/2-2 tl suolaa, pidän suolaisesta leivästä ja laitan ainakin sen yhden lusikallisen
6-8 dl jauhoja, riippuu jauhoista kuinka paljon, sen verran että taikinasta tulee käsin käsiteltävää. itse käytän täysjyvävehnää, ruista, kauraa, pellavansiemenjauhoja, chian siemeniä, mitä mieli tekee

Sekoita taikinaksi ja pyöräytä pellille 6-8 sämpylää. Anna levätä liinan alla 10 minuuttia.

Paista 200C reilu vartti.

Tätä voi muunnella miten tykkää kunhan neste ja hiiva pysyy samana ja taikinasta tulee sellaista käteen sopivaa. Valkoisella vehnällä ja hunajalla saa hyviä sunnuntaiaamunherkkuja, vastaavasti lisäämällä sokeria ja kardemummaa tulee pullaa. Taikinaan voi lorauttaa myös öljyä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...