- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono. Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli. - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani. Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin. Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...
Kalapeli on paras! Meillä oli se kun olin pieni :) Hei oon miettiny tota lava-autoa, että eikö teitä pelota että joku varastaa kamat sieltä lavalta kun lähdette autolta ja lavalle jää jotain odottamaan? Kai siihen saa jonkun pressun, mutta ei sekään taida kauheasti tässä asiassa auttaa?
VastaaPoistaKalapeli on tosiaan kiva peli. Meidän nurkilla kukaan harvemmin varastaa mitään, ja monesti itsestä tuntuu että on ajan kanssa tullut turhankin huolettomaksi. Kaupoissa on aina tavaraa kauppojen ulkopuolella ilman että niitä kukaan sen kummemmin valvoo eikä niitä silti siitä ovarasteta jne. Meillä on monet Euroopasta vierailleet hämmästelleet sitä ettei kaikkea irtilähtevää kanneta mukana kainalosta, tyyliin: "tonkin vois tosta vaan ottaa mukaan ilman et kukaan huomais mitään..." Niin vois, eikä silti niin käy.
PoistaKoskaan ei ole meiltä lavalta viety mitään sen enemmän omassa kuin muissakaan osavaltioissa.