Tahdon Asiat

Mulla oli tänään aivan huikea aamu – oikeesti. Mutta palataan ensin alkuun, siis siihen mistä tää juttu alkoi. Se alkoi siitä kun loman pakkaustohinoissa mun naamakirjaan ilmestyi viesti tuntemattomalta ihmiseltä. Viestissä se kertoi muuttaneensa tänne meidän nurkille ja että meidän yhteinen ystävä oli vinkannut sille että mua kannattais ehkä jututtaa. Freddelle ihmettelin et mitä mä nyt osaan mistään mitään sanoa, vastasin kuitenkin et katotaan sit kun tuun lomalta, mut et mä oon täyspäiväisesti töissä ja mulla on tää perhe ja kalenteri joka repeilee reunoistaan vailla minkäänlaista sosiaalista elämää. Sit tuli ihana lomaviikko Seasidessa, ja tuli se täysin järjetön duuniviikko sen jälkeen, ja sit tuli päiväperhosen synttärit ja se viikko kun koulussa oli kansainvälisyysviikko, ja vaatebileet, ja se kun piti hoitaa fysioterapianvaraamista ja ravitsemusterapeutin löytämistä ja... sit yhtenä iltana sängyssä maatessani muistin et mähän en koskaan palannut asiaan. Aamutohinoissa kirj...

Täällä Juttelin eilen Fredden kanssa tovin jos toisenkin, ja sen jutustelun lopputulemana päätin siirtää blogin kommentoinnin kokonaan Facebookiin. Ajattelin ensin velvoittaa rekisteröitymään, mutta se taas on ehkä liikaa pyydetty... naamiksessahan kaikki kuitenkin on, ja siellä voi halutessaan jakaa ajatuksiaan jos siltä tuntuu.  Miksi näin? Koska tuntuu reilummalta ihan kaikkia kohtaan ettei kukaan piiloudu nimimerkin tai puhtaasti anonymiteetin taakse, onhan meidän perhe kuitenkin blogissa esillä siten ettei tarvitse olla kummastikaan koulutettu propellipää, yhdistääkseen pisteet ja tietääkseen kuka minä olen.  Jos kysymys olis vain minusta itsestäni, kirjoittaisin ihan mielelläni omalla nimelläni. Lapsistakaan en niin huoli, ne kun kasvaa täällä eikä Suomessa. Fredde arvostaa sitä että se saa verhoutua ”nimimerkkiin” ja toisaalta, onhan meillä kummallakin kuitenkin perhe Suomessa. Ei niin, että täällä nyt muutenkaan mistään maailmansalaisuuksista puhuttaisiin. Rik...

Muistatteko kun kirjoitin siitä että kouluissa on vähän tunkua meidän koulupiirissä, että me saadaan tuhat uutta naapuria viikossa? Että meidän koulupiiri kasvaa joka vuosi tuhannella oppilaalla, siis huolimatta siitä että toisesta päästä syydetään niitä oppilaita ulos ja kolmanne asteen oppilaitoksiin. Päätin siihen että koulujen kohtalosta on menossa vaalit. Ensimmäiset kaksi kertaa koulupiirin ehdotus uusista kouluista, ja niitten vanhojen peruskorjauksista ei mennyt läpi. Täällä kun nämäKIN asiat päätetään suoralla kansanvaalilla, kuten aika moni muukin asia... kuka on osavaltion kuvernööri, tai kaupungin pormestari, tai poliisilaitoksen ylipäällikkö, tai koulupiirin johtaja tai... Eilen oli viimeinen mahdollisuus äänestää. Ja tänään me tiedetään... me saadaan uusi alakoulu ja uusi yläkoulu, ja koulupiirin alueella aika moni muukin saa uuden tai korjatun koulun. Syksyllä 2018 meidän lauma siirtyy upouuteen alakouluun ja koulumatkaa niillä on 548 metriä, vähemmän kuin bu...

Lauantaina järkkäsin ensin vaatekutsut naapuruston ja koulun frouville. M oli sillä aikaa ystävän synttäreillä, ja Fredde hoiteli asioita jannujen kanssa. Asioiden hoitoon sisältyi myös parturissakäynti toiselle pojista. Me juotiin frouvien kanssa skumppaa ja syötiin lounasta ja sovitettiin iso rekillinen vaatteita. Oli hauskaa, ja löytyihän sieltä kaikkea kivaakin – etenkin kuin kutsujen järjestäjänä sain tuhdin 50% alennuksen. Iltapäivällä käväisin vuorostani M:n kanssa parturissa. Kyllä. Me käydään parturissa eikä kampaajalla. M leikkautti tukkaansa sentin verran, sen verta että vähän tasoitettiin. Mä katsoin peiliin ja keräsin rohkeutta hetken. Mun vakkari parturi Erin lähti kotiin, Erin kannusti ja sain tilalle Barbaran. Barb kysyi et mitä laitetaan... sanoin et vedä kutosella päältä ja kakkosella sivut. Olin tyytyväinen radikaaliin lopputulokseen. M kokeili mun sänkeä ja sanoi että se tuntuu pehmeälle. Parturin ovella mua tuli vastaan kahden pienen pojan ä...

Matkailutoimittaja Calle Matkakassi on tunnettu Yhdysvaltain asijantuntija, onhan hän käynyt kahdesti syyslomalla New Yorkissa, ja kertaalleen perheen kanssa Floridassa kahden viikon huvipuistoturneella. Matkakertomuksiaan hän on julkaissut hesarin nettisivuilla ja opiskeluaikoina hän oli ylioppilaskunnan lehden, Ylin Oppilas, matkailutoimittaja. Calle Matkakassi käyttää artikkeleissaan parasta kaveriaan googlea, lukuisia tutkimuksia ja kattavaa Yhdysvaltain asiantuntemustaan. Hän välttää haastattelemasta paikallista väestöä sillä ne raukathan on sokeutuneet elämän tosiasioille eikä ne mitään elämästä amerikassa tiedä.  Tuoreimmassa artikkeleissaan Calle Matkakassi kertoo matkailijoille mitä Yhdysvalloissa kannattaa välttää. Toki hän ensin kertoo että Yhdysvalloissa on valtavasti mielenkiintoisia kohteita ja paljon nähtävää, kunhan muistaa että suuressa maailmassa on syytä olla varuillaan. Listan ensimmäisellä sijalla on Detroit. Sinne ei kannata matkustaa koskaan. Se on r...

Mä oon ehkä viimeinen ihminen maan päällä kirjoittamaan tietoon perustuvaa artikkelia amerikan alkuperäisväestöstä, tieto kun on hyvin pinnallista ja ylimalkaista, osin senkin takia että täällä alkuperäisväestö on sekoittunut meihin muihin – implantteihin. Sen varsinaisen asiatiedon minkä mä osaan kertoa, voi selvittää myös pikagooglauksella. Toisaalta ehkä kuitenkin pystyn porautumaan vähän enemmän tähän tavalliseen arkeen alueella jossa on valtava määrä intiaaneja, ja heimoja laidasta laitaan. Washingtonissa on 29 rekisteröityä heimoa, niistä kolme tässä ”kulmilla”. Ne yleisemmin tutut Siouxit, Navajot ja Cherokeet on muualla. Täällä et välttämättä edes tiedä olevasi reservaatissa kun käyt ravintolassa tai ostoksilla, tai yövyt hulppeassa kasinohotellissa. Heimonimet heijastuvat täällä paikannimiin; Seattle, Tulalip, Snoqualmie, Cowlitz, Yakima kun ovat myös paikannimiä. Seattlen kaupunki on nimetty intiaanipäällikkö Si'ahl:n mukaan. Me ollaan asuttu täällä Iassaqu...

Yksis – yyy niinku yrjö, k kuin kalle, s niinku sipuli, i kuin iita, s niinku sipuli... Kiitos; Lucy, Melanie, Rachel, Michelle, Lisa, Melissa. Jään miettimään ettei tavaaminen vissiin ollut vastapuolen vahvimpia puolia. Aina kun saan uuden nimen, kirjoitan sen post-it:lle ja liimaan lappusen mun toimiston oveen. 36C Esitän asiani vakuutusyhtiön virkailijalle, joka siirtää mut seuraavalle virkailijalle, joka seuraa mut seuraavalle, joka sanoo että se edellinen tyyppi olis kuitenkin ollut se oikea ja sit mut taas siirretään. Jokainen kerta esitän asian uudestaan, Yksis; y niin ku yrjö, k kuin kalle... potilaan vakuutuksen numero, nimi ja syntymäaika ja miksi soitan. Lopulta saan puhelimeen sen vakuutusyhtiötyypin joka on vastuussa juuri tämän vakuutustyypin lupakäsittelyistä. Diagnoosi; krooninen keuhkoembolia. Hengitysvaikeuksia, suorituskyvynlaskeminen, yskä ja rintakipuja. – Laskutuskoodi? – 78815 ventilaatio-perfuusio-kartoitus. Onko potilaalla syöpä? – Ei. Onko p...

työlounaalla tiimin kanssa huhtikuisessa helteessä Tiistai-iltani iloksi istun Fredden kanssa keittiönpöydän ääressä ja pähkäilen kesää... kokonaisedullisin ratkaisu olis ottaa loparit kesäkuun alussa ja ryhtyä taas hakemaan töitä elokuussa. Sehän meidän alkuperäinen suunnitelma olikin. Mutta nyt on toi duuni. Se josta nautin, ja jossa opin ja kehityn. Se duuni mistä saan positiivista palautetta ja tänään valloitin pienen vuoren saadessani hyväksynnän sossulta, että ne maksaa bronkiaalisen termoplastian potilaalle, joka sairastaa vaikeaa astmaa. Sossu maksaa sen kokonaan, perusteena että toimenpiteellä on mahdollisuus vähentää potilaan sairaalajaksojen ja astman pahenemisvaiheitten määrää. Lääkärin kanssa lyötiin yläviitoset ja se kysyi saako tarjota oluset, vastasin et jos mä pääsisin seuraamaan toimenpidettä... Vastaus oli et tottakai, ja sen jälkeen ne oluset. Se lopareiden ottaminen ei siis ole vaihtari. Vaihtari on passittaa lauma kesäleireille, ja ottaa niitten l...

puistobileet auringossa Pitäis olla jotenkin hienoja sanoja, sellaisia yleviä ja syvällisiä. On vaan ihan tavallisia, ja ihan valtavasti tunteita – kaikenlaisia tunteita, laidasta laitaan. Päällimmäisenä rakkaus, rakkaus silloinkin kun on ollut vaikeaa rakastaa. Silloinkin, kun arki on ollut niin haastavaa että olen istunut makuuhuoneen lattialla ja itkenyt kun en muutakaan enää osannut. Silloinkin kun mietin voiko äitiyteen uupua oikeasti, siis niin ettei enää oikeasti jaksa. Rakkaus, silloinkin kun se on sekoittunut kaiken alleen peittävään pelkoon, pelkoon siitä ettei tästä ikinä tuu mitään, että en osaa, etten tee oikein, valitse oikein, teen liikaa tai liian vähän. Kahdeksan vuotta. Kahdeksan lyhyttä-pitkää vuotta. On ollut hetkiä kun minuutit on olleet pitkiä, niin kuin silloin kun me odotettiin puhelua leikkaussalista tai silloin kun lapsen ahdistus ja raivo on ollut niin kaiken kattavaa ja läpitunkevaa että minuuttikin on paljon. On ollut pitkiä päiviä, loputtoman ...

perjantaiskumppaa Niin... minkälaista on töissä loman jälkeen? Siis, siinä uudessa duunissa, siinä jota oot tehnyt kaksi viikkoa ja sit lähtenyt miltei viikon lomalle? Siinä duunissa jota kukaan ei tee sillä aikaa kun olet lomalla, ja se kerääntyy, ja se kasaantuu, ja se löytyy maanantaiaamuna ennen kello seitsemää sähköpostista. Kaikki viestit ei oo hienotunteisesti kirjoitettua. Osasta ei tarvitse lukea rivien välistä, vaan se on ihan suorasanaisesti kirjoitettu, se että olet kokematon, etkä osaa. On muutama suoranainen virhekin, eikä ne kaikki ole edes omia, mut hei, väliäkö tuolla... syyllinen on syytä löytää ja nimetä. Yhdeksään mennessä tekee mieli käpertyä työpöydän alle, tunkea peukalo suuhun ja tirauttaa muutama kyynel. Pomolle hymyilen urheasti ja sanon et kyl tää tästä. Pomo toteaa et muista et silloin kun hän aloitti omassa hommassaa hänkään ei tiennyt edes mikä on keuhkoahtaumatauti, ja usein on päiviä kun ei edelleenkään oikeastaan tiedä mitä tekee, mut tekee...

Istuin tänään lounaalla Maidan kanssa. Maida on endokrinologi – diabeteslääkäri. Se kyseli meidän lomasta, oli naamiksessa katsonut kuvia ja ihaili miten ihana sää meillä oli ollut ja miten suloiset meidän lapset on ja... Puhuttiin perheestä ja lapsista ja kaikesta, ja se kysyi minkä ikäisiä noi heinäsirkat on; sunnuntaina kahdeksan, ja kohta kuusi, ja kohta kuusi. – Ai kaksoset? No, joo. Nimien myötä puheisiin tuli se neljäskin, lääkäri tietää että on elämää ja kuolemaa. Maida kysyi käydäänkö usein Suomessa, vastasin että Fredde käy – kerran vuodessa, suunnilleen. Se käy kun sen äiti ei lennä. Maida täydentää ettei tule koskaan lentämäänkään? – Joo, ei tuu. Sit se kysyy et miks mä en käy? Amerikkalaiselle perhe on tärkeä. Maida on filippiino. Filippiinoille perhe on tärkeä. On vaikeeta sanoa etten ole missään tekemisissä oman perheeni kanssa. Onhan täällä tietty muistakin joilla on ”dysfunctional families”, mutta silti perheet on keskimäärin tärkeitä ja niistä puhutaan ...

Pääkaupunkiseudulla asuu tällä hetkellä noin 1.42 miljoonaa ihmistä. Tähän lasketaan mukaan alue Kirkkonummelta, Mäntsälän kautta Sipooseen. Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen akselilla asuu jotakuinkin 1.15 miljoonaa ihmistä. Meidän Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen on käytännössä King, Pierce ja Snohomish Countyjen länsipuoliskot ja alueella on joukkoliikennelaskennan mukaan ollut vuonna 2014 noin 2.8 miljoonaa asukasta.  Seattle on reuna-alueineen Yhdysvaltain 15. suurin metropolialue, ja koko alueella on ihmisiä suunnilleen saman verran kuin Suomessa. Suomessa pääkaupunkiseudulla asuu 387 ihmistä/km2, meillä vastaava lukema on samaa luokkaa 380/km2. Mitä jos saisit 1000 uutta naapuria viikossa? Meidän kaupunki – siis ei meidän oma kaupunki, mutta alue - kasvaa noin 1000 asukkaan viikkotahtia. Viime vuonna alueelle muutti 52.000 uutta asukasta, ja vuoteen 2040 mennessä ennustetaan että alue on kasvanut miljoonalla uudella asukkaalla. ruusuinen tulevaisuus? Maan...

ennen se oli japanilaiset turistien hommaa, siis tolkuttomuuksiin menevä valokuvaaminen... Tuntuu että kevätlomaviikolla kaikki on jossakin, ja ne jotka ei oo, nekin tekee kaikkea tavattoman kivaa ja mielenkiintoista. Facebook täyttyy lomakuvien kavalkadista, olutlasillisista, jäätelönaamoista ja leveistä hymyistä. Kevätlomaviikko kun on täällä se ”hiihtoloma”, yhdet on Floridassa, toiset Meksikossa, kolmannet, neljännet, viidennet ja kuudennet Disneylandissä Kaliforniassa. Jotkut vielä hiihtää Utahissa tai Coloradossa, lähimatkailijat on lomataloissaan rannikolla tai vuoristossa, näissä lukuisissa pienissä lomakaupungeissa. Ne jotka ei vielä olleet tällä viikolla, ne on ensiviikolla tai seuraavalla. Neah-Kah-Nie Mountain - nää inkkarinimet on aina yhtä makeita... Amerikka lomailee toisin kuin Suomi. Täällä ei ole kuukauden kesälomaa, ei vaikka olis lomaa kuukauden kesälomaan. Täällä lomaillaan jouluna, ne jolla on paljon lomaa purkissa saattaa lomailla kii...