Siirry pääsisältöön

säännönalaisuuksia



Matkalla lokamaupungin keskustan karkkikaupasta M tekee sääntöjä. ”Säästetäänkö karkit jälkiruuaksi?” Kello on on aamukymmenen. – Ei kulta, ei tarvitse säästää, voitte syödä muutaman ennen kuin lähdetään Martan kanssa rantaan. ”Me saadaan kaikki syödä yksi ennen kuin lähdetään. Sovitaanko niin?” – Voitte te nyt vähän enemmän kuin yhden irtarin syödä, syötte muutaman ja säästätte loput siihen et tullaan rannalta. ”Siis kolme? Kolme on muutama. Kaikki saa syödä kolme karkkia.”

terveellinen ja ravitseva aamiainen


M rakentaa elämäänsä, ja meidän elämään sääntöjä. Säännöt on oikeastaan tärkeämpiä kuin se noudatetaanko niitä varsinaisesti, mutta kaikkeen pitää luoda sääntö tai rytmi – punainen, sininen, vihreä, punainen, sininen, vihreä, punainen... tähti, neliö, ympyrä, kolmio, tähti, neliö... 1,3,2,4,5,7,6,8...



Haen M:n partiosta enkä jaksa laittaa ruokaa, me tehdään poikkeus ja käydään hakemassa ruokaa mäkkäristä. M haluaa tietää onko oikein jos sanotaan että me haetaan ruokaa mäkkäristä joka kolmas kuukausi? Ensin M tosin on todennut että se on aika epäterveellistä, ja siksi meillä ei useinkaan käydä mäkkärissä, mutta joskus käydään. Vastaan että me käydään mäkkärissä aina silloin tällöin, kun väsyttää ja kaikilla on nälkä. – Siis joka toinen kuukausi?


lauma rakastaa pelihallia yhtä intohimoisesti kuin mä inhoan sitä


Säännöt luo turvallisuutta muuttuvassa maailmassa, ja luomalla ihan kaikkeen säännön voi saada aikaan tunteen siitä että ympäristöään voi hallita. Pupu tulee kuistin alta maanantaisin. Perjantaina saa ostaa ruokaa koulusta. Tiistaina laitetaan jalkaan lenkkarit. Jos eilen söi aamiaiseksi jogurtin, syödään tänään muroja ja huomenna paahtoleipää.





Koko perhe on tottunut M:n sääntöihin ja suhtautuu niihin puolihuolimattomalla myhäilyllä. K ei luo sääntöjä, K:lle on tärkeää että kaikki noudattaa valmiiksi osoitettuja sääntöjä, siis ettei jonossa kiilata, koulunpihalla juosta tai ylitetä katua punaisella valolla – koska se on väärin.  K joutuu usein pulaan valvoessaan pienen poliisin lailla että muutkin noudattaa näitä yleisiä ja yhteisiä sääntöjä. M:lle on taas aika yhdentekevää mitä muut tekee, kunhan hänellä itsellään on sääntö jota seurata. Tarvittaessa M:n sääntöjä voi muuttaa ja muokata, kuten se että luokkaretkiviikolla lounasta ostetaan koululla torstaisin... mutta vain luokkaretkiviikolla. 




Kommentit

  1. Hei mutta apua. Tää on taas sellainen asia, että eikö kaikki tee niin - tiedätkö fiiliksen? Eikö muiden elämä olekaan sellasta sääntöviidakkoa kuin omassa päässä. Meillä sääntönikkareita on kaksi, ja toinen en ole minä, mutta toinen olen :)

    Mä oon miettinyt, miksi meillä menee tolkuton aika kaiken maailman asioiden jankkaukseen ja metatason vääntöön jostain, jota ei olla edes tekemässä sillä hetkellä, sellaiseen periaatteelliseen keskusteluun just vaikka siitä, miten usein käydään mäkkärissä. Tahti on ehkä just se kerran pari 3-6 kuukaudessa ja just vähän aikaa huomasin keskustelevani (lapsen kanssa) siitä, miten ja millä perusteilla tämä tahti on valittu ja päätetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kaikki taida tehdä niin, mut joo, tiedän tunteen... usein huomaan miettiväni et olis kivaa päästä muitten korvien väliin hahmottamaan maailmaa siten kuin se toinen sen hahmottaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

rahat on loppu, mutta myydään volvo

Hesarin kolumnisti ravistelee suomalaisia amerikasta käsin. Tällä kertaa aiheena oli peruskoulu. Kommenttikentässä ollaan takajaloillaan ja pyritään dissaamaan kolumnistin kirjoitusta oikealta ja vasemmalta, osa kutsuu suoraan jopa idiootiksi. Välissä muutama kannustaa ja tukee. Jokainen ulkosuomalainen tietää ihan hyvin ettei suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin saa puuttuua ulkoa käsin. Ei vaikka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Vain suomessa asuva suomalainen saa arvostella suomen terveydenhuoltoa, koululaitosta tai verotusta. Ulkosuomalaisen tulee kiittää ja kumartaa, ymmärtää että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaan onko se ihan oikeasti lottovoitto? Miksi niin moni lähtee? Miksi niin moni niistä lähtijöistä palatessaan päättää lähteä uudestaan; ”heti kun vaan voi!” Miksi niin moni lähtijöistä tietää jo lähtiessään ettei aio palata? Miksi ulkosuomalainen ei halua asua Suomessa, vaan tyytyy kärräämään lomiltaa mukanaan kalliita desingnesineitä ja vaatteita? Miksi?...