Siirry pääsisältöön

26 aihetta kiitollisuuteen - aamu

 


On vielä sysipimeää enkä havahtuessani osaa sanoa paljonko kello on, päivä alkaa valjeta seitsemän aikaan. Kuulostelen itseäni ja kuuntelen hetken hiljaa, kuulenko jo autojen ääniä? Miltä metsä kuulostaa? Onko Maeve-kissa jo hereillä? Sängyn jalkopäässä Martta odottaa päätöstä ja katsomattakin tiedän koiran tarkkailevan minua. Nousen istumaan, koira hyppää lattalle ja oven takaa kuuluu vaativa naukaisu. Kännykän kello näyttää 5:36 - uusi päivä on alkanut.

 

Alakerrassa käynnistän kahvinkeittimen ja koneen jauhaessa papuja nappaan kissan syliin ja avaan ulko-oven. Kävelen pihalle koiran seuraksi, vilkutan naapurille joka lähtee töihin ja juttelen kissalle joka tarkkailee pimeyttä. Alakoulun rehtori ajaa ohitse ja vilkutan hänellekin, kuten melkein jokaisena aamuna. Ruokin ensin koiran ja sitten kissan, vaihdan vesikulhoon puhtaan veden ja kahvia odotellessani jumppaan kesällä murtunutta nilkkaa. Kun kahvi on tippunut otan kaapista mukin ja lähden termaripannun ja kahvikupin kanssa toimistoon yläkertaan. Kissa hyppää työpöydälle ja Martta istuu mun viereen odottaen aamuherkkuja. Koiralle muutama koirankeksi, kissalle pakastekuivattuja mutuja.




 

Aamu. Minun oma hetkeni. Ainoa aika päivästä kun kaikki muut vielä nukkuvat. Käyn läpi sähköpostit ennen kuin luen uutiset; New York Times, Seattle Times, KOMO News, Helsingin Sanomat ja nyt vaalien aikaan myös CNN. Sen jälkeen Facebook ja ehkä Insta. Muut ehtii myöhemmin, sitten kun muut ovat hereillä ja päivä on virallisestikin alkanut. Nämä ovat myös ne tunnit kun teen sopimuksia ja luen niitä läpi, aamun hiljaisuudessa, rautaisella keskittymiskyvyllä, koiran kuorsatessa työhuoneen nurkassa omalla sängyllään.




 

Puoli kahdeksalta palaan alakertaan laittamaan aamiaista ja vähitellen talo täyttyy hälinästä. Onks sulla palavereja tänään? Voitko käydä apteekissa? Mun tanssitrikoot on likaiset äiti, ehditkö pesemään ne ennen kuin mulla on tanssi tänään? Missä on mun silmälasit? Äiti mä en löydä niitä... Miksi toi aina katsoo mua noin aamulla... Hei, oletko kuullut että kun meet tähän tietokonepeliin ja teet näin ja sit noin ja sit meet sinne tasolle ja tohon huoneeseen niin saat sinivihreä yksisarvisen-lamborghinin-aseen-polkupyörän? Mitä tapahtuu jos otan mun peniksestä kuvan snapchatissä? Kyllä rakas, ei rakas, wow sehän on hienoa... ja ei, älä ota mitään kuvia. Huokaan ja mietin että poika taitaa olla vähitellen valmis sinne yläkouluun. 

 

 Nähdään taas huomenna aamu!


Maeve ja Martta leikkii. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

rahat on loppu, mutta myydään volvo

Hesarin kolumnisti ravistelee suomalaisia amerikasta käsin. Tällä kertaa aiheena oli peruskoulu. Kommenttikentässä ollaan takajaloillaan ja pyritään dissaamaan kolumnistin kirjoitusta oikealta ja vasemmalta, osa kutsuu suoraan jopa idiootiksi. Välissä muutama kannustaa ja tukee. Jokainen ulkosuomalainen tietää ihan hyvin ettei suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin saa puuttuua ulkoa käsin. Ei vaikka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Vain suomessa asuva suomalainen saa arvostella suomen terveydenhuoltoa, koululaitosta tai verotusta. Ulkosuomalaisen tulee kiittää ja kumartaa, ymmärtää että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaan onko se ihan oikeasti lottovoitto? Miksi niin moni lähtee? Miksi niin moni niistä lähtijöistä palatessaan päättää lähteä uudestaan; ”heti kun vaan voi!” Miksi niin moni lähtijöistä tietää jo lähtiessään ettei aio palata? Miksi ulkosuomalainen ei halua asua Suomessa, vaan tyytyy kärräämään lomiltaa mukanaan kalliita desingnesineitä ja vaatteita? Miksi?...