perjantai 25. syyskuuta 2015

äidit työssään

mun pukeutuminen näyttää suunnilleen tältä


Keskiviikkona istuin autossa lasten koulun edessä odottamassa koulupäivän päättymistä. Olin autojonossa lipputangolle ja mulla oli aikaa katsoa ohitseni kulkevia äitejä. Ohitseni kulki omien lasten koulutovereitten vanhempia. Osa tunnisti auton ja pysähtyi juttelemaan tai vaan pikaisesti vilkutti. Vilkutin takaisin. Ulkopuolinen olis voinut kuvitella että koulussa järjestetään koulupäivän jälkeen ryhmäliikuntatunteja äideille. Jokainen ohikulkijoista kun oli pukeutunut suunnilleen samalla tavalla; legginsin (kaprit tai pitkät, mustat tai kuviolliset), urheilutoppi ja ohut urheilutakki tai huppari. Jalassa jokaisella oli lenkkarit ja yhdellä jopa kainalossaan joogamatto. Katsahdin omaa asuani. Mulla oli päällä mustat legginsit, sellaiset juoksuhousut. Legginsien kanssa mulla oli pitkähihainen coolmax paita ja sen päällä toppaliivi, jalassa tennarit.

Yhtenä aamuna kävellessäni kotiin bussipysäkiltä naapurin rouva, Kinderin äiti, kysyi multa olenko menossa liikkumaan. Virnistin ja vastasin että joo ihan varmasti jossakin vaiheessa, mutta en kyllä just nyt. Sillä itsellään oli päällä joogahousut ja urheilutoppi, mutta se oli halunnut varmistaa että meillä kaikilla muillakin on päällä jumppavaatteet siksi että se nyt vaan sattuu olemaan tämän hetken keskiluokkaisen kotiäidin uniformu.



Saman uniformun edellinen versio, vajaan kymmenen vuoden takaa, oli sellainen veluuriasu. Fredde lanseerasi sille nimen ostospuku. Itse olin silloin vielä työelämässä enkä omistanut ostospukua, en tarvinnut koska en ollut äiti.

ennen oli muodissa Juicy Couture eli kotoisasti ostospuku



Nyt hyppään suihkuun ja sen jälkeen vedän jalkaan mustavalkoiset pitkät legginsit, mustan topin ja jalkaan tennarit. Olenhan lähdössä ostamaan M:n ystävälle synttärilahjaa ja pizza-aineita illaksi. Iltapäivällä me taas kokoonnutaan kaikki yhdessä jumppavaatteissamme bussipysäkille. On siellä toki poikkeuksiakin vahvistamassa sääntöä.

Kaikki juoksuasut Lululemon

4 kommenttia:

  1. Huvittava ilmiö kieltämättä. Mä en vielä kovin usein ole lähtenyt ulos tuossa kotiäitien univormussa. Kuulun siihen porukkaan, joka on ihan oikeasti matkalla salille kun päällä on yogapantsit. Täällä on kyllä niin kuumakin vielä, että yogapantsit olisi ihan liikaa ulkona hengailuun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kävelymatka bussille ja ekat juoksulegginsit ostin sitä ajatellen. Parempi jumppavaatteissa kuin yöpaidassa ajatuksella.

      Poista
  2. Aika paljastava vaatemuoti. Omalta kohdaltani olen ollut hyvin peittelevä neljän lapseni odotusvaiheessa ja elämässä nyt pitkään myöhemminkin, eikä syy ole ollut liiat kilot. Oli aikoja kun syyksi ajattelin alipainon. Se vaan on tuntunut aina omalta se peittely eli ei pinkeä vaatetus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla kesti aikani ennen kuin hyppäsin mukaan tähän junaan. Täällä ollaan tavallaan vähemmän ulkonäkökeskeisiä, tai siis ehkä toisella tavalla, ja on ihan ookoo että niin lihavat, laihat, pitkät kuin lyhyet kulkee kesällä shortseissa ja hihattomassa tai jumppavaatteissa.

      Poista

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.