Siirry pääsisältöön

äidit työssään

mun pukeutuminen näyttää suunnilleen tältä


Keskiviikkona istuin autossa lasten koulun edessä odottamassa koulupäivän päättymistä. Olin autojonossa lipputangolle ja mulla oli aikaa katsoa ohitseni kulkevia äitejä. Ohitseni kulki omien lasten koulutovereitten vanhempia. Osa tunnisti auton ja pysähtyi juttelemaan tai vaan pikaisesti vilkutti. Vilkutin takaisin. Ulkopuolinen olis voinut kuvitella että koulussa järjestetään koulupäivän jälkeen ryhmäliikuntatunteja äideille. Jokainen ohikulkijoista kun oli pukeutunut suunnilleen samalla tavalla; legginsin (kaprit tai pitkät, mustat tai kuviolliset), urheilutoppi ja ohut urheilutakki tai huppari. Jalassa jokaisella oli lenkkarit ja yhdellä jopa kainalossaan joogamatto. Katsahdin omaa asuani. Mulla oli päällä mustat legginsit, sellaiset juoksuhousut. Legginsien kanssa mulla oli pitkähihainen coolmax paita ja sen päällä toppaliivi, jalassa tennarit.

Yhtenä aamuna kävellessäni kotiin bussipysäkiltä naapurin rouva, Kinderin äiti, kysyi multa olenko menossa liikkumaan. Virnistin ja vastasin että joo ihan varmasti jossakin vaiheessa, mutta en kyllä just nyt. Sillä itsellään oli päällä joogahousut ja urheilutoppi, mutta se oli halunnut varmistaa että meillä kaikilla muillakin on päällä jumppavaatteet siksi että se nyt vaan sattuu olemaan tämän hetken keskiluokkaisen kotiäidin uniformu.



Saman uniformun edellinen versio, vajaan kymmenen vuoden takaa, oli sellainen veluuriasu. Fredde lanseerasi sille nimen ostospuku. Itse olin silloin vielä työelämässä enkä omistanut ostospukua, en tarvinnut koska en ollut äiti.

ennen oli muodissa Juicy Couture eli kotoisasti ostospuku



Nyt hyppään suihkuun ja sen jälkeen vedän jalkaan mustavalkoiset pitkät legginsit, mustan topin ja jalkaan tennarit. Olenhan lähdössä ostamaan M:n ystävälle synttärilahjaa ja pizza-aineita illaksi. Iltapäivällä me taas kokoonnutaan kaikki yhdessä jumppavaatteissamme bussipysäkille. On siellä toki poikkeuksiakin vahvistamassa sääntöä.

Kaikki juoksuasut Lululemon

Kommentit

  1. Huvittava ilmiö kieltämättä. Mä en vielä kovin usein ole lähtenyt ulos tuossa kotiäitien univormussa. Kuulun siihen porukkaan, joka on ihan oikeasti matkalla salille kun päällä on yogapantsit. Täällä on kyllä niin kuumakin vielä, että yogapantsit olisi ihan liikaa ulkona hengailuun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kävelymatka bussille ja ekat juoksulegginsit ostin sitä ajatellen. Parempi jumppavaatteissa kuin yöpaidassa ajatuksella.

      Poista
  2. Aika paljastava vaatemuoti. Omalta kohdaltani olen ollut hyvin peittelevä neljän lapseni odotusvaiheessa ja elämässä nyt pitkään myöhemminkin, eikä syy ole ollut liiat kilot. Oli aikoja kun syyksi ajattelin alipainon. Se vaan on tuntunut aina omalta se peittely eli ei pinkeä vaatetus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla kesti aikani ennen kuin hyppäsin mukaan tähän junaan. Täällä ollaan tavallaan vähemmän ulkonäkökeskeisiä, tai siis ehkä toisella tavalla, ja on ihan ookoo että niin lihavat, laihat, pitkät kuin lyhyet kulkee kesällä shortseissa ja hihattomassa tai jumppavaatteissa.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...