maanantai 12. toukokuuta 2014

äitienpäivänä ja maanantaina

06:50 mua väsyttää. Päällimmäinen tunne on että mua väsytttää. Oon tullut kotiin hippasen ennen puoltayötä – töistä – ja maanantaiaamu tulee aivan liian pian. M herää liian aikaisin ja mä tiedän jo ennen aamuseitsemää että päivästä tulee pitkä. Ne haluaa kaikki jotakin samaan aikaan; muroja, banaania, maitoa eiku kaakaota, lisää leipää, eiku toista leipää... ja mä muistutan niitä taas kerran että niitä on kolme ja mua vaan yksi. O kaataa maitolasin ja vaikken mä sano sanaakaan se pillahtaa itkuun nähdessään mun ilmeen jota niin kovasti yritän hallita. Koira yrittää varastaa leivän K:n kädestä ja lapset seuraa hiljaisuuden vallitessa kun mä haarukka ojossa ajan pahuksen piskin yläkertaan. Aamu on kaukana siitä mun seesteisestä kuvitelmasta, siitä missä lapset juttelee mun kanssa ja mä hymyillen tarjoilen aamiaisen.

Eilen oli äitienpäivä. Ne oli näyttäneet musta tehdyn videohaastattelun kirkossa ja puhelimeen sateli viestejä iltapäivän, musta tuli hetkeksi melkein julkkis. Eilen oli äitienpäivä. Oli kuppikakkuja ja parmankinkkua, herkkukahvit ja aamiaismimosa. Eilen oli äitienpäivä ja mä sain kasapäin lasten askartelemia kortteja, toinen toistaan ihanampia, rakkaudella tehtyjä.






by K

by O

M toivottaa mulle oikein ihanaa muuttomiestenpäivää

Joku jossakin totes ettei lapsettomuus enää kosketa monen lapsen jälkeen. Mua se kyllä koskettaa. Edelleen muistan sen surun kaikista niistä äitienpäivistä joita ei ollut, muistan sen autuuden ensimmäisestä äitienpäivästä muutaman viikon ikäisen M:n äitinä, muista miten epätodelliselta se tuntui ja miten täynnä kiitollisuutta istuin tuoreena äitinä ravintolassa. Lapsettomuus koskettaa edelleen. Äitienpäivänä muistan taas kaikki ne vuodet. Äitienpäivänä olen kiitollinen siitä että saan viettää äitienpäivää lapsettomien lauantain sijasta. Äitienpäivänä muistan mielessäni kaikkia niitä naisia jotka haluaisivat olla äitejä. Äitienpäivänä muistan kaikkia niitä äitejä jotka ovan menettäneet lapsensa. Äitienpäivänä muistan omaa pientä poikaani. Äitienpäivänä olen kiitollinen siitä että saan olla äiti näille kolmelle. Äitienpäivänä ajan töihin alkuiltapäivästä ja taas kerran rukoilen että saan palata kotiin työpäivän jälkeen. Rukoilen että mun laumasta huolehditaan sillä aikaa kun mä en ole niistä huolehtimassa... pidä ne kaikki turvassa, kaikki viisi – L, M, K, O ja Koira. Pidäthän!

sisaruskateutta parhaimmillaan; "sä osaat ajaa pyörää ja koska mä en osaa, saatan pätkäistä sua tällä haravalla..."






Olen kiitollinen siitä että sain taas viettää äitienpäivää. Olen kiitollinen ja samalla suren niitten puolesta jotka haluaisivat, mutta eivät saaneet. Olen kiitollinen ja samalla suren niitten puolesta joiden sydän on edelleen vereslihalla lapsen menetyksen takia. 


1 kommentti:

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.