Siirry pääsisältöön

mitä suomi ajattelee?



Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole.



Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti että pakolaiset ovat kaikki kännykän ja ilmaisen elämän perässä, tai että bussilastit kuljettavat maahan lastenraiskaajia? Mitä Suomi ajattelee ihan oikeasti? Sen minä haluaisin tietää.

Martlin Luther King Jr sanoo näin: "Our lives begin to end the day we become silent about things that matter."




Asun monikulttuurisessa ympäristössä. Osa lukijoista on kiinnittänyt huomiotakin lasten koulutapahtumista otettuihin kuviin ja niitten värikkyyteen. Siihen että täällä on itsestäänselvää että me ollaan kaikki samanlaisia. Vai onko sittenkään? Täällä näkyvää rasismia kohtaa lähinnä alemmissa sosiaaliluokissa. Se on sitä rasismia mistä lehdet kirjoittavat. Täällä keskiluokkaisessa onnelassa me ollaan kaikki yhtä. Välillä kulttuurit törmäävät ja haudatut ennakkoluulot pulpahtavat esiin täälläkin. Sitten taas jatketaan, kaikki yhdessä. Jokainen on tullut jostakin, joko nyt tai aiemmin. Neljännen tai viidennen polven amerikkalainen kertoo ylpeänä olevansa romanialainen, saksalainen, irlantilainen...

Eilen illalla lasten koulussa oli syyskarnevaalit. Siellä me taas oltiin. Kaikki yhdessä, samassa hodarijonossa. Niin ja se meidän Reksi. Se on sitten mukava ja huumorintajuinen mies.







Kommentit

  1. Ihan huippu reksi! Respect! Suomen tapahtumat tuntuu oudoilta, toisaalta ma tiedan etta esim. iso osa omista kavereista ja tutuista suhtautuu pakolaisiin ihan toisin kuin nama lehtiotsikoiden öykkarit. Sita tulee pohdittua etta onko osalla suomalaisista edelleen se ajatus etta asiat oli paremmin silloin ennen ja halutaan palata siihen aikaan? Mutta eihan se ole mahdollista, globaalisaatio tuli ajat sitten ja kelkassa kannattaisi yrittaa pysytella...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kanssa haluan ajatella ettei nää uutiset kerro mistään muusta kuin kourallisesta ihmisiä, mutta haluaisin kuulla mitä ne muut sitten ajattelee asiasta. Halutaanko ajatella, kuten sanoit, että Suomi oli parhaimmillaan silloin joskus kun siellä oli oikeastaan vain suomalaisia?

      Poista
  2. Minä olen sitä ns. hiljaista massaa. En siksi että en haluaisi tuoda mielipidettäni julki, vaan koska en ole täysin muodostanut omaa mielipidettäni asiaan. Asiaa kun miettii, saattaa mielipiteeni kuitenkin olla ihan vain neutraali. Minulla ei ole sen suurempia tunteita suuntaan tai toiseen. Omalla asuinalueellani maahanmuuttajat/pakolaiset käyttäytyvät todella törkeästi, vaikka yrittäisi kuinka ystävällisesti ohjata taloyhtiön ja asuinalueen käytäntöihin he huorittelevat ja huutavat maitonaamaksi. Toisaalta tunnen myös ns. sopeutuneita ja kohteliaita maahanmuuttajia ja törkeitä kantasuomalaisia. Yksilöitähän me kaikki olemme, tässä asuessa on vain välillä vaikeaa uskoa yksilön hyvyyteen ja vilpittömyyteen kun 99% samalla asuinalueella asuvista maahanmuuttajista ei osaa käyttäytyä. En silti viitsi niputtaa kaikkia samaan nippuun, onhan kulttuurilla, kansalaisuudella ja kaveripiirillä osansa ihmsen käytökseen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rohkeasta vastauksesta. Aihe on vaikea ja kipeäkin, eikä siihen taida olla yhtä oikeaa vastaustakaan.

      Poista
  3. Tämä on uusi ja vaikea tilanne Suomelle ja koko Euroopalle. Tilanne ei kuitenkaan ole pakolaisten vika, eikä rajojen sulkeminen ole ratkaisu. Joukkoon ehkä mahtuu myös ns. elintasopakolaisia, mutta on viranomaisten tehtävä selvittää, ketkä todella ovat avun tarpeessa. Rasistiset some-kommentit, mellakoinnista puhumattakaan, eivät ole ratkaisu pakolaisongelman.

    Omassa tuttavapiirissäni ehdoton enemmistö on sitä mieltä, että sotaa pakenevaa tulee auttaa. Toisaalta pari sellaista tyyppiä, joiden olen luullut olevan suvaitsevaisia ja auttamishaluisia, onkin yllättäen postannut rasismisävytteisiä kommentteja fb:ssa. Asuinalueellani ja ystäväpiirissäni on jonkun verran maahanmuuttajia, pohjimmiltaan olemme kaikki samanlaisia :)

    Työskentelen vanhusten parissa, ja heidän suvaitsevaisuutensa ja ymmärtämyksensä tänne saapuvia kohtaan on jossain määrin yllättänyt minut. Itse sodan nähneet toki varmasti ymmärtävät minkälaisia kauhuja monet pakenevat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse ajattelen aika samansuuntaisesti kuin sinäkin. Toisaalta tiedostan kipeästi että täältä on helppoa kuuluttaa omaa mielipidettään, kun asia ei kuitenkaan kosketa muuten kuin lehtien otsikoitten välityksellä.

      Olen yrittänyt pohtia mitä ajattelisin jos meille avataisiin pakolaiskeskus naapuriin. Miltä se tuntuisi? Minkälaisia ajatuksia se herättäisi? Haluaisinko auttaa vai tuntisinko pelkoa ja suojelunhalua?

      Poista
  4. Hyvä kysymys. Mitä ajattelevat kansan syvät rivit, vai tietävätkö itsekään? Uutisointi antaa kahdenlaista kuvaa sotaa pakenevista - ketä pitäisi uskoa? Tämän vuoksi varmaan monet pysyvät hiljaa ja luottavat siihen, että valtaapitävät ja viranomaiset tekevät päätöksensä parhaan tietonsa mukaisesti.
    Olen miettinyt omaakin kantaani. Eilen mulla tuli mieleen, että olenko pakolaismyönteinen, koska en ole asunut Suomessa alueilla jossa on paljon pakolaisia ja niitä negatiivisia ilmiöitä mitä heidän mukanaan tulee. Olen matkustellut paljon ja ystäväpiiriini on kuulunut ihmisiä ympäri maailmaa. He eivät kuitenkaan ole tulleet Suomeen pakolaisina, vaan opiskelemaan, työskentelemään ja avioliiton myötä. He ymmärtävät, että maassa ollaan tavalla ja sopeutuvat itsekseen. Niinhän minäkin olen tehnyt, kun olen asun nyt toistamiseen Yhdysvalloissa ja opiskeluaikoina asuin Malesiassa, joka on muslimimaa. Olen muuttanut omaa käyttäytymistä, ja Malesiassa myös pukeutumista. Olen halunnut kunnioittaa maan tapoja.
    Tärkeintä mielestäni on se minkälaiset eväät pakolaiset saavat sopeutumiseen. On varmasti suuri shokki tulla todella erilaisesta kulttuurista Suomeen. Suomessa kaikki ruuasta, vapaa-ajan viettoon on erilaista. Mistä he voisivat siitä tietää, jos kukaan ei opeta ja kerro. Naisten ja miesten välinen tasa-arvossa on myös suuret erot. Kun olin itse alle 25-vuotiaana Kiinassa työreissuilla, siellä samassa hotellissa asuvat lähi-idän miehet ihmettelivät asiaa (olivat kovin kiinnostuneita meikäläisestä, vaikka yritin vältellä).
    Hesarissa oli tänään tosi hyvä artikkeli http://www.hs.fi/sunnuntai/a1443156415266?ref=hs-fprio-A2. Musta se yrittää tarjota melko realistisen kuvan pakolaisten tulosta Suomeen. Ei todellakaan ole helppo kotiutua syrjäiseen Suomeen. Nyt kun itse asuu maailmalla, niin sen syrjäisyyden ja takapajuisuuden (sori) tajuaa vielä jotenkin paremmin.

    VastaaPoista
  5. Ihan niin kuin Jenkeissäkin, myös Suomessa on monenlaisia ihmisiä ja ei ehkä edes kannata yrittää tehdä yleistyksiä tyyliin, mitä Suomi ajattelee. Kuten Jenkeissä Suomessakin ihmisiä ja mielipiteitä mahtuu moneen junaan. Toki jotain suuntaviivoja voidaan varmaan havaita. Ainakin , jos tehtäisiin aiheesta laajoja tutkimuksia.

    Itse tunnen eniten niitä, jotka ovat myönteisiä ja auttamishaluisia pakolaisia kohtaan. Seurakunnassani ja lähialueillani on mm kerätty valtavasti vaatteita ja muita tarvikkeita pakolaisille vietäväksi.

    Ilse koen, että todellisia pakolaisia, vaaran alueilta tulleita, kuuluu ja on tärkeä auttaa. Sitten on kuitenkin myös tärkeää seuloa tarkasti myös väärennetyillä passeilla turvallisista maista tänne elintasoaan nostamaan pyrkivät "valepakolaisetkin". Jotkut yrittävät myös suurina joukkoina Suomeen oikeilla passeilla, mutta turvallisista maista. Tälläisiä sekavaa tilannetta hyväksikäyttäviä huijareita pitää tosiaankin lähettää takaisin omaan maahansa kuten juuri Albaniaan iso ryhmä lähetettiin takaisin.

    Luin juuri lehdestä, kun aito pakolainen, joka on jo hyvin sopeutunut maahamme, valitteli sitä, että huijaripakolaiset pilaavat oikeasti hätätilanteessa olleiden pakolaisten mainetta samoin kuin nekin pakolaiset, jotka rupeavat rötöstelemään.

    Moni muukin on varmasti samaa mieltä maassamme kuin minäkin eli aidoille pakolaisille vihreää valoa ja huijaripakolaisten käräyttämiseen lisää resursseja.

    Täytyy muistaa, että pakolaisuus ei ole sama asia kuin siirtolaisuus. Kaikkia maahamme siirtolaisiksi haluavia ei tarvitse tänne ottaa. Todellinen hätä on eri asia kuin elintasonsa kohenemisen halu toisen maan sosiaaliturvan voimin. Todellista hätää kärsiviä pitää auttaa ja sopivat kriteerit ja säädökset pitää sopia ja niitä noudattaa, jotta tilanne ei riistäydy hallitsemattomaksi siirtolaisvirraksi, jolloin sekä Suomi että aidot pakolaiset kärsisivät tilanteesta.

    Olen monessa asiassa samaa mieltä kuin Eija-Riitta Korhola.

    http://www.korhola.com/lang/fi/2015/09/jos-edes-puhuttaisiin-oikeilla-sanoilla/

    Aija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En halua yleistää, haluan kysyä, tietää ja ymmärtää. Jo näissä vastauksissa tulee esille erilaisia näkökantoja ja ajattelumalleja, ilman että ne kuitenkaan suurilta linjoiltaan välttämättä poikkeavat niin hurjasti toisistaan.

      Poista
  6. Tuntuu, että äänekäs vastustajien joukko on kadottanut realistisen otteen juuri globalisaatiosta. Täällä (Suomessa) meuhkataan siitä, että pakolaisilla on muodinmukaiset vaatteet ja älypuhelimet. Pakolaisten odotetaan olevan yhä toissa vuosisadan ryysyköyhälistöä. Aivan kuin hyvintoimeentulevalla keskiluokalla ei olisi oikeutta paeta maasta. Olen arjessa törmännyt juuri tähän mukavaan keskiluokkaan, ei mitenkään tulisi mieleen väittää, että he ovat elintasopakolaisia vain siksi, että sattuivat olemaan hyvässä asemassa kotimaassaan. Se ehkä kuvastaa lähtömaan kaoottista tilannetta hyvin, että kaikenlaiset ihmiset lähtevät, eikä kaikilla ole varaa matkustaa kauas pohjoiseen. Tuntuu, että globaali mittakaava on täysin hukassa, siis tältä äänekkäältä ja pelokkaalta porukalta.

    Kunnon mahdollisuus sopeutumiseen on kyllä kaikkein tärkeintä. Ei voida enää ajatella, että maahanmuuttajat sullotaan kerrostalolähiöihin, sen tien pää on nähty jo esim. Ruotsissa ja Ranskassa. Toisaalta Suomessa pakolaiskeskustelu tuntuu myös sumuverholta, jolla perustella ja verhoilla hallituksen kurjistavia leikkauksia. Se vetoaa kansaan paremmin kuin talouden madonluvut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sopeutuminen ja sopeuttaminen. Siinä varmaan on koko kysymyksen avain ja samalla se suurin kipukohta. En tiedä onko vielä missään maata jossa tämä kysymys olis ratkaistu ihan kokonaan. Kuinka paljon Suomen ja suomalaisten tulee sopeutua, ja kuinka paljon taas muualta tulevien. Siirtolainen lähtee kai tavallaan jo lähtökohtaisesti sopeutumaan ja pakolaisen keskittyessä pakenemaan. Ehkä huonosti sanottu, mutta ymmärtänet mitä tarkoitan. Siirtolaisella on ennakkoon mahdollisuus perehtyä ja valita, kun taas pakolainen päätyy johonkin, mihin tahansa.

      Poista
  7. Ne KKK-vaatteissa pakolaiskeskuksen edessä heiluvat tai kiviä heittävät tyypit ovat minun käsittääkseni lähinnä syrjäytyneitä tai muuten elämäänsä pettyneitä ihmisiä, jotka ovat sitten löytäneet pakolaisista jonkun kiusattavan, johon purkaa pettymystään. Heitä on suomalaisista hyvin pieni osa.

    Paljon enemmän on kuitenkin sellaisia köyhiä, joilla on jostain tullut sellainen käsitys, että pakolaisilla on selvästi paremmat sosiaaliedut kuin suomalaisilla köyhillä, ja jotka ovat katkeria tämän vuoksi. Minun käsittääkseni ainakin suurimmalta osalta tämä perustuu vääriin huhuihin ja käsityksiin. Muistan jo 90-luvulta tapauksen, jossa joku radioon soittanut suomalaisnainen valitti sitä, että somalinaiset eivät suostu synnyttämään julkisissa sairaaloissa, vaan he vaativat päästä synnyttämään yksityissairaaloihin ja suomalaiset veronmaksajat sitten maksavat laskun. Varmasti tämä nainen kuvitteli olevansa oikeassa. Minä tiesin kuitenkin täysin varmasti, että naisen väite oli väärä ihan sillä perusteella, että ainakaan siihen aikaan Suomessa ei ollut ainoatakaan yksityissairaalaa, joka olisi hoitanut synnytyksiä. Osittain kyllä pakolaiset voivat sosiaalietuuksien osalta olla tavallisia köyhiä suomalaisia paremmassa asemassa siksi, että pakolaisille on yleensä järjestetty varsin hyvä neuvonta siitä, mihin tukiin he ovat oikeutettuja ja miten näitä tukia haetaan. Suomalainen köyhä voi jäädä tässä suhteessa ilman apua, jos hän ei tajua hakea sitä oikeista paikoista (ja usein sitä pitääkin hakea monesta eri paikasta).

    Viime aikoina huolta on ihan tavallisissa suomalaisissa kyllä herättänyt turvapaikanhakijoiden suuri määrä. Jos Ruotsista tulee Pohjois-Suomeen 500 turvapaikanhakijaa päivässä, niin reilussa kolmessa kuukaudessa se tekee jo 50 000 turvapaikanhakijaa eli suunnilleen prosentin Suomen väkiluvusta. Ei tämä voi tällaisena jatkua kovin monta kuukautta, koska meidän resurssit ei vain riitä useamman sadantuhannen turvapaikanhakijan tutkimiseen, majoittamiseen ja integroimiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Tärkeää olisi tietysti mahdollisimman nopeasti pystyä erottelemaan "oikeat" pakolaiset niistä, joilla todellista turvapaikan tarvetta ei ole. Suomessa tämä prosessi on vain tähän asti ollut todella hidas.

    Naapuristosi töissäkäyvät ja pääosin koulutetut ihmiset (vaikka ovatkin monenvärisiä) eivät ole oikein verrattavissa Suomeen nyt saapuviin turvapaikanhakijoihin. Tilanne olisi vähän vastaava kuin jos USAhan pääsisi vapaasti Meksikosta ja USA sitoutuisi tarjoamaan kaikille Meksikosta tuleville ilmaisen asunnon (vaikkakin ehkä vaatimattoman) ja antaisi lisäksi jokaiselle käyttörahaa 350 $ / kuukausi ainakin muutaman ensimmäisen kuukauden ajan. NIiden kuukausien aikana sitten päätettäisiin, saako ko. meksikolainen jäädä USAhan vai pitääkö hänen palata takaisin. Suomessa vielä asiaa monimutkaistaa se, että täällä ei ole suurelle osalle pakolaisista sellaisia töitä kuin USAssa kouluttamattomille meksikolaisille.

    Väärinkäsitysten välttämiseksi: Olen ehdottomasti sitä mieltä, että oikeasti hädän keskeltä tulleita pitää auttaa. Ja sitä avuntarvetta ei todellakaan näe siitä, onko tulijalla älypuhelin ja millaiset vaatteet hänellä on (toisin kuin jotkut suomalaiset tuntuvat kuvittelevan). Mutta nykyinen tilanne asettaa kuitenkin suuria haasteita ja jokin muutos tähän pitää saada jo lähikuukausien aikana, koska järjestelmämme ei vain kestä pitkään niin suurta määrää kuin tällä hetkellä on tulossa.

    Kepa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä siitä että pakolaisvirta tuntuu täältä kaukaakin katsottuna hurjalta. Tottakai sotaa pakenevaa tulee auttaa, mutta yhtälailla apua hakevien valtava määrä luo uudenlaisia eikä millään tavalla mitättömiä haasteita.

      Suurin ero oman naapuruston ja Suomen tapahtumien välillä on se, että meidän monikulttuurinen ympäristö on siirtolaisten asuttamaa. Puhuttiin sitten siirtolaisuudesta ensimmäisessä, toisessa tai kolmannessa sukupolvessa. Kuten jo edellä kirjoitinj, on siirtolainen ainakin lähtökohtaisesti lähtenyt sopeutumaan, vaikka vauraamman elämän tai työn toivossa, mutta perusasetelma on toisenlainen.

      Poista
  8. Kiitän jokaista kommentin kirjoittajaa vielä omalla erillisellä viestillä. Näitä näkemyksiä on ollut äärimmäisen mielenkiintoista lukea. Kunnioitan jokaista näkemystä ja arvostan sitä että vastasitte. Luen mielelläni myös lisäkommentteja jokaiselta joka haluaa asiaa pohtia.

    Asia ei ole helppo. Yhtälailla Suomea pitää avata ja globalisaatio muuttaa väistämättä myös Suomea, mutta yhtälailla tämänhetkisten turvapaikanhakojoiden myötä ollaan uuden haasteen edessä. Olen yrittänyt pohtia miltä itsestäni tuntuisi jos tuohon viereiselle jalkapallokentälle avattaisiin tuhannen ihmisen telttakylä turvapaikanhakijoille tai kodittomille. Myönnän että kokisin varmasti myös pelkoa ja ainakin mulla olis noin miljoona kysymystä tilanteesta, mukaanlukien lasten turvallisuudesta.

    VastaaPoista
  9. Tuntuu, että mä oon nähnyt liikaa, jotta voisin ymmärtää tätä Suomen menoa. Tai toisaalta...kun menen ratikalla ohi tai kävelen vaikkapa Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen ohi, mulla on ihana, kotoisa olo. Vihdoinkin kaduilla on elämää. Tää on nyt tosi rasistisesti sanottu, mutta mä haluaisin asua alueella, jossa valtaväestönä olis vaikkapa syyrialaiset ja irakilaiset (keskimäärin, en toki välttämättä jokaisesta yksilöstä tykkäis). Kansallisuudella ei tietenkään oikeasti olisi merkitystä, mutta valtakulttuuri saisi olla jostain muualta kuin täältä takakireästä junttilasta.

    Eniten mua ihmetyttää, että musta on päivänselvästi ollut tiedossa jo vuosia, että tällainen käänne tulee. Persianlahden sodasta on...kauanko siitä hei on. Syyriassa on sodittu myös vuosia. Onko jollekin Somalian tilanne tullut uutisena? Esim. Kreikka on ollut täpösen täynnä laittomia maahanmuuttajia jo ennen omaa talouskriisiä - ja kun haluttomuus auttaa Kreikkaa eteenpäin kävi selväksi, oli ainakin mulle samalla silmänräpäyksellä selvää, että maahanmuuttoaalto lähtee etenemään Kreikasta, koska siellä ei pärjää enää edes "oma" väki. Suomessa on ollut selvä halu pistää pää puskaan ja olettaa, että kaikki menee kuitenkin Ruotsiin ja Saksaan. Omilla aivoilla ei ajatella (jos niitä noilla nykyisillä poliitikoilla on...? Vrt. Mr Pipilä, joka uusimmissa uutisissa yhä avoimemmin toitottaa tietämättömyyttään monista asioista, esim. vaikka siitä, että oho, kaikilla ei olekaan oikeutta lomarahaan. Se on meidän pääministeri!) vaan katotaan mitä Ruotsi ja Saksa.

    Ja. Asun alueella, jonka pääkoulussa (ala-aste) on maahanmuuttajataustaisia oppilaita noin 50 %. Meidän lähikoulu on aluejakosyistä ja oppilasaineksen tasaamistavoitteiden takia "paremman" (lue: konservatiivisemman) väen alueen puolella, mutta sielläkin mamutaustaisia joku 20 % (osittain kyllä siksi, että painotettu koulu). Ihan viereen majoitettiin just vajaa 100 turvapaikanhakijamiestä.

    Sit mä ajattelen vielä niinkin, että rasismi on kyllä muhinut Suomessa pinnan alla aivan selvästi "aina". En ole yllättynyt vihapuheista enkä -teoistakaan, niistä muutamista. Melkein jopa sanoisin, että vihdoinkin asioista puhutaan. Tää maa on just muuttunut aivan hemmetin paljon kiinnostavammaksi paikaksi elää, kun SSS-jurpot sahaa tuolia oman pepun alta ja samaan aikaan tänne tulee väkeä, jolla on asiat vielä huonommin. Totta kai keskusteluun mahtuu aina älämölöä ja aivopieruja, mutta nyt on aika toimia ja keskustella asiat halki, toivottavasti rasistinen möykkä houkuttaa kaikki kynnelle kykenevät rakentamaan toisenlaista Suomea. Mä jaksan uskoa, että hyvä voittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin varmasti oletkin, siis nähnyt liikaa verrattuna kovin moneen suomalaiseen ja siksi sun näkemys onkin ihan mielettömän mielenkiintoinen!

      Olen kanssasi yhtä mieltä siitä että Suomi on rasistinen maa ja että rasismi elää suomalaisissa paljon syvemmällä kuin moni tahtoo myöntääkään eikä siitä pääse ylitse kuuluttamalla ettei ole rasisti. Rasismi elää suomalaisessa kulttuurissa alkaen suhtautumisesta Romaneihin ja päättyen ajattelumalliin Suomesta maailman parhaana maana. Siihen väliin mahtuu paljon ja kaikkea. Olen kasvanut rasistisessa maassa ja yritän kasvattaa omista lapsistani "värisokeita" tiedostan oman sisäsyntyisen ajattelumallini - "sen äidinmaidossa saadun" - ja pyrin muokkaamaan itseäni ja ajattelumaailmaani. Olen päässyt pitkälle yrittäessäni kasvattaa myös itsestäni avoimempaa erilaisille kulttuureille ja toimintatavoille. Olen oppinut että Suomi ja suomalaisuus on vain yksi vivahde ja pisara maailman merissä, ei sen parempi muutkaan.

      Yhdessä kommentissa viitattiin Eija-Riitta Korholan blogikirjoitukseen ja jäin miettimään miten ihmeessä Somalian, Irakin tai Syyrian tilanne voitaisiin ratkaista paikanpäällä? Nälänhätään tai sairauteen voidaan tarjota apua siellä missä tilanne on päällä, mutta sodan keskelle on tunnetusti vaikeaa mennä heristämään sormea ja sanoaa että "elkäähän nyt tapelko... olkaa kiltisti ja lakatkaa tappamasta toisianne."

      Itsekin uskon että on tullut aika ja mahdollisuus rakentaa uudenlainen, avoimempi Suomi. Sellainen jossa on enemmän tilaa monimuotoisuudelle. Sellainen missä maahanmuuttajataustainen lääkäri tai sairaanhoitaja ei enää ole pelottava, tai herätä kysymystä toisen ammattitaidosta. Sellainen jossa opettaja voi opettaa myös oman uskontonsa tunnusmerkkejä kantaen herättämättä pelkoa tai kysymyksiä.




      Poista
    2. Olen asunut useassa maassa ja olen nähnyt liikaa, jotta voisin aliarvioida maamme hyvinvointia ja sosiaaliturvaa verrattuna suureen osaan maapalloamme.Olen asunut pikoissa, jossa köyhät saavat huonoa terveydenhuoltoa ,jos saavat ollenkaan ja rikkaat porskuttavat isoilla autoillaan köyhälistön slummien vierestä. Suomessa moni asia voisi tietenkin olla paremminkin, mutta suurin osa asioista täällä on kuitenkin paremmin kuin suurimmassa osassa maailmaa.

      En tunnista Suomessa mitään erityistä junttiutta verrattuna esim USA:n asukkaisiin tai Venäjän tai Intian. Mitä juntimpaa Suomessa on kuin maissa, joissa ei tiedetä edes missä Saksa sijaitsee tai monellai hmisiellä on hyvin heikko yleissivistys ja ennakkoluulot kaikkea erilaista kohtaan.

      Mitä se Suomen erityinen junttius on? Suomi on maailman eniten lukevien ja kirjastoa käyttävien kansojen huippuryhmää. Suomessa tapetaan hyvin vähän noin vain kadulla ampumalla, jos pärstä ei miellytä. Suomessa opiskellaan muitten maitten kulttuureista ja harrastetaan paljon taiteita ja tehdään tiedettä. Suomessa nautitaan paljon luonnosta ja aitoudesta. Suomessa saa maailman mittakaavassa hyvin köyhätkin sairaalapalveluita ja varallisuus jakautuu melko tasaisesti maailman mittakaavassa. Mitään äärioppimattomia ja ääriköyhiä slummissa asujia täällä ei juurikaan nää.

      Minulle on käynyt niin, että mitä enemmän olen nähnyt muita maita ja elänyt eri kulttuureissa sitä enemmän olen oppinut arvostamaan kotimaatani Suomea.

      Jos sanoisin Marokosta , että se on junttien asuttama junttila, minut nimettäisiin rasistiksi. Jos sinä sanot Suomea takakireäksi junttilaksi ,onko se muuta kuin rasismia Suomea ja suomalaisia kohtaan. Muutakin sanot, josta itsekin myönnät sen olevan rasistista. Vaikka itse myönnät jonkun rasistiseksi kannanotoksi, se ei mitenkään poista tuota rasisistisuutta.

      Sanot, että sä jaksat uskoa, että hyvä voittaa. No eikö silloin ole paras aloittaa itsestään, karsia rasismi omista jutuistaan. Ei se rasismi tunnu meistä suomalaista yhtään mukavammalta kuin syyrialaisistakaan. Jokainen voi olla rasisti myös omia juuriaan ja omaa kansaansa kohtaan. Se ei ole mikään ylpeilyn aihe, jos afroamerikkalainen halveksii omia juuriaan. Ei se suomalaisen rasismi suomalaisuutta ja suomalaisia kohtaankaan ole kaunista luettavaa.

      Toivottavasti löydät asuinpaikan tai asuinmaan, jota arvostat ja jossa viihdyt.

      suomalainen

      Poista
    3. Yhdysvaltalaisen Yksiksen lausunto Suomen rasistisuudesta kalskahtaa pahasti korvaan. Mielestäni Suomi ei ole sen kummemmin rasistinen kuin muutkaan maat. Melkein joka maassa on omat ongelmansa tässä suhteessa.

      Minusta esim USA on perinteisesti ja edelleenkin rasistinen maa, eikä ainakaan vähemmän kuin Suomi. Tummaihoiset esim kuolevat paljon helpommin poliisien luoteihin kuin vaaleaihoiset. Siitä on USA:ssa ollut paljon hälyä.

      http://www.hs.fi/ulkomaat/a1373861078956


      http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/08/rasismin-jalkeinen-rodullinen-epatasa-arvo-yhdysvalloissa

      Poista
    4. En ole väittänyt etteikö rasismi olisi ongelma myös muualla maailmassa. Suomessa se vain valitettavan usein lakaistaan maton alle.

      Yhdysvalloissa on pitkät perinteet rasismille ja ehkä siksi sitä vastaan taistellaan näkyvästi ja järein keinoin. Yhdysvaltain rasismi on myös alueellista, on rasistisempia ja vähemmän rasistisia osavaltioita ja alueita.

      Poista
    5. Jos sinä Reetta nimittelisit jotain syyrialaista mr Pipiläksi, kokisitkohan itsesi ehkä rasistiksi. Mitä se sitten on, kun nimittelet Sipilää tuolla ilmaisulla. Eikö se ole juurikin Sipilän ihmisarvon loukkaamista ja epäkunnioittavaa käytöstä häntä kohtaan. Se, että Sipilä on valkoihoinen ei muuta tilannetta. Tuollaisesta nimittelystä yms ihmistä halventavasta puheesta haluaisin keskusteluissa päästävän täysin eroon, jotta Suomi ja koko maailma olisi parempi paikka elää.

      "Rasismi käsitteenä tarkoittaa oletetun ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Rasismi on siis ihmisryhmän tai sen jäsenen ihmisarvon alentamista. Rasismiin usein kuuluu se, että omaa ryhmää pidetään parempana kuin toisten ryhmiä. Rasismi aiheuttaa eriarvoistumista ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa. Rasismia käytetään vallan välineenä.

      Rasismia on vaikea vastustaa, jos sitä ei osata tunnistaa ja nimetä. Ongelmana on, ettei rasismia voi määritellä tyhjentävästi ja näkemyserot siitä mitä rasismi on, tekevät keskustelusta vaikeaa. Rasismin tutkijoiden mukaan julkisessa keskustelussa tulisi keskittyä siihen, onko jokin toiminta tai keskustelu epäkunnioittavaa ja ihmisarvoa loukkaavaa ja mikä vaikutus sillä on yksilöihin."

      (lainaus Punaisen ristin sivuilta)

      Miia



      Poista
    6. "Amerikan Yhdysvalloista on siis tullut jälkirasistinen maa, joka ei ole julkirasistinen, mutta jossa piilorakenteet luovat jopa vahvempaa syrjintää kuin ennen. Tätä kehitystä eivät ole onnistuneet Harrisin ja Liebermanin mielestä kunnolla selittämään sen paremmin maan poliittinen oikeisto kuin vasemmistokaan. Katseet on käännetty liikaa yksilöihin kohdistuviksi eikä vallitseviin järjestelmiin."

      Toisaalta myös laajat ihmisjoukot ovat tutkijoiden mukaan tulleet sokeiksi USA:n rasismille.

      "Mutta ennen kuin mennään siihen millaisia stressitestejä Harris ja Liebermann esittävät tilanteen parantamiseksi, katsotaan vielä tarkemmin nykytilannetta, jossa moni konservatiivinen, republikaanipuolueen valkoinen kannattaja ajattelee kommentaattori John McWortherin tavoin:

      ”Mustien huono kehitys juontuu jälkikoloniaalisesta alemmuuskompleksista. Kuten turvattomat ihmiset kaikkialla maailmassa, mustia vaivaa henkilökohtainen epäluulo, että muut asettavat kaiken aikaa heidän tielleen esteitä.”

      Tällainen ajattelu on tyypillistä tämän päivän valkoisten amerikkalaisten keskuudessa. Enemmistön mielestä rasismi ei enää ole merkittävä asia yhteiskunnassa. Jos syrjintää on, se johtuu muista syistä, kuin rasismista itsestään, ajattelee 83% valkoisista amerikkalaisista.

      Onko siis USA:ssa tultu värisokeiksi, kirjoittajat kysyvät?"

      Lähde:
      http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/08/rasismin-jalkeinen-rodullinen-epatasa-arvo-Yhdysvalloissa.

      Vaikeaa tulla siihen päätelmään, että rasismia lakaistaisiin maton alle Suomessa jotenkin enemmän kuin USA:ssa.



      Poista
    7. Miia, mistäs tiedät, mitä lempinimeä käytän al-Assadista?

      Kyllä poliitikkoja pitää voida arvostella. Poliittisessa roolissaan, ei esim. kansallisuuden, etnisen ryhmän tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien takia. Minusta on varsin pipiä, että Suomea johtaa verosuunnittelun ammattilainen, it-miljonääri ja on aivan pihalla tavallisen kansan asioista. Samalla lailla esim Syyrian johto on aivan sieltä syvimmältä - mikä tässä nyt on niin epäkunnioittavaa? Ai niin, mutta Suomessa ei tietenkään voi mitään sanoa ääneen, koska pitää hymistellä ja olla samaa mieltä, jotta joku kuvitteellinen hyvinvointi jatkuu.

      Poista
    8. Ei toki tarvitse olla samaa mieltä eikä hymistellä. En minäkään ole samaa mieltä monessakaan asiassa kuin Sipilä. En edes äänestänyt hänen puoluettaan saati häntä.

      Olen vain sillä kannalla, jolla suuri osa psykologeista, rasismin vastustajista ja ihmisoikeustaistelijoistakin on: Ketään ei tarvitse eikä saisi nimitellä halventavasti- ei edes poliitikkoja. Eri lailla ajattelevien nimittely halventavasti on myös rasismin yksi ilmenemismuoto ja ei saa aikaan mitään hyvää. Asioista voi keskustella rakentavaankin tyyliin ja nimittely ei kuulu siihen. Nimittely on luomassa vihan kulttuuria- ei keskinäisen arvostuksen kulttuuria. Toisten kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä kohdellakseen heitä kunnioittavasti.

      "Rasismin tutkijoiden mukaan julkisessa keskustelussa tulisi keskittyä siihen, onko jokin toiminta tai keskustelu epäkunnioittavaa ja ihmisarvoa loukkaavaa ja mikä vaikutus sillä on yksilöihin." Olen tässä samaa mieltä. Keskusteluissa ei ole hyvä käyttää epäkunnioittavaa sävyä ja nimittelyä, vaikka asiat ottaisivatkin päähän.

      Miia

      Miia

      Poista
    9. Se että anonyymi haluaa kiinnittää huomion ja siirtää keskustelun Yhdysvaltain rasismiin on juuri sitä pään pensaaseen tunkemista tai maton alle lakaisemista. Puhut mieluummin Yhdysvaltain rasismista, jonka minäkin tunnustan ongelman, kuin Suomen rasismista. Se että myös Yhdysvalloissa, kuten niin monessa muussakin maassa on rasismia, rasistisia ihmisryhmiä ja monenlaista syrjintää ei poista saman ongelman vakavuutta Suomen kohdalla, vai poistaako?

      Poista
    10. Kirjoitit:"Olen kasvanut rasistisessa maassa." Jätit kuitenkin kertomatta, että nykyään asut vieläkin rasistisemmassa maassa. Suomessa sentään poliisit eivät ammuskele viattomia mustaihoisia ihmisiä rasististen asenteitten takia.

      Korostat aina Suomen ongelmia omaan nykyiseen kotimaahasi verrattuna. Kun bloggaat Suomesta, tartut yleensä johonkin yhteiskunnalliseen epäkohtaan tai ongelmaan. Kun bloggaat USA:sta et juurikaan kirjoita maanne uutisotsikoista, jotka koskettalevat maanne ongelmia. Suomen ongelmia koskettavat uutiset sen sijaan saavat usein huomiosi ja haluat osallistua keskusteluun juuri Suomen ongelmista.

      Jos yhtä suurella prosenttimäärällä juttusi olisivat USA:sta negatiivisia ja raskaita aiheita käsitteleviä kuin Suomesta, niin eipä tulisi halua tuoda kommenteissa esiin USA:n tilanteita vastaavista esiin nostamistasi asioista Suomeen liittyen.

      Miksi sinun jenkkiläisenä pitää intoilla erityisesti Suomen ongelmista, jotka ovat omaa kotimaatasi vähäisempiä. Toki Suomessakin on rasismia ja se ei vähene sillä, että USA:ssa rasismia ja vieläpä hyvin voimakkaasti vaikuttavaa.Sehän on itsestäänselvyys. Sinun valikoiva ja Suomen suhteen fokuksen negatiivisiin asioihin keskittävä kirjoitustyylisi tässä rassaa. Luuletko, etten ole voinut lukea varsinkin viime aikoina kymmeniä, satoja suomalaisten analyytikkojen kirjoituksia Suomen yhteiskunnallisista haasteista ja maassamme ilmenevän rasismin piirteistä. Jos sen rinnalla en innostu sinun blogisi kuitenkin suhteellisen pintapuolisesta aiheen käsittelystä, se ei tarkoita pään pistämistä pensaaseen.

      Miksi et ole koskaan kirjoittanut oman maasi rasismista? Se kiinnostaisi paljon enemmän kuin sinun, ulkomaalaisen kotiäidin, ajatukset sinulle nykyään aika vieraasta maasta ja sen ongelmista. Miksi sinulla on alituinen tarve kirjoittaa Suomesta ongelmien näkövinkkelistä, ongelmia korostaen ja USA:sta kirjoitat niin, että et tuo esiin maanne yhteiskunnallisia epäkohtia. Se tuntuu häiritsevän tarkoitushakuiselta ja puolueelliselta. Jenkkiläisenä kotiäitinä sinulla olsi varmasti paljon enemmän näkökulmaa USA:n rasismiin ja sen ilmenemismuotoihin kuin Suomen rasismiin.

      Se, että en pidä vinoutuneesta ja puolueellisesta tavastasi kirjoittaa Suomi/Usa -akselilla ei kerro mitään siitä, miten paljon toimin Suomen yhteiskunnallisten ongelmien poistamiseksi. Se, miten kommentoin sinun blogiisi ei kerro mitään siitä laitanko pääni pensaaseen maamme ongelmien suhteen tai hymistelenkö. En vain yksinkertaisesti purematta niele haluasi korostaa Suomen ongelmia ja vaieta USA:n ongelmista , vaikka olet yhdysvaltalainen ja elät jenkkiläistä arkea, et suomalaista.

      Minulla on paljon kosketuspintaa rasisminvastaiseen toimintaa. Yksi ystävistäni jopa johtaa monikulttuurista perhekerhoa, joka edistää maahanmuuttajien sopeutumista tänne ja rasimin vastaisuutta. Itsekin teen kansalaisaktiivisuustöitä ja hyväntekeväisyyttä ja myös rasismia ehkäisten ja köyhien tilennetta parantamaan pyrkien. Lähiomaisiani on työskennellyt pitkään sekä kuntien hallinnossa että sosiaalialalla. Tunnen monia vähavaraisia ja heitä on ystävinänäkin ja olen vienyt heille ruokaakin, joten tiedän Suomessakin olevan köyhiä..

      Se, että toivon jotain suhteellisuudentajua kirjoitteluusi ja sitä, että kirjoittaisit myös ja erityisesti oman maasikin ongelmista ja yhteiskunnallisista haasteista, ei mitenkään ole saanut minua laittamaan päätäni pensaaseen oman maani suhteen.

      Toivon vain sinulta, että tarkastelisit itseäsi bloggaajana hieman ulkopäin. Miltä bloggausaiheittesi valinta Suomea koskien verrattuna siihen, miten käsittelet USA:a vaikuttaa blogisi lukijoista, meistä suomalaisista.

      Ne jenkkiläisten blogit, joissa kirjoitetaan myös USA:n yhteiskunnallisesta tilanteesta ja ongelmista ovat paljon tälläistä sinun käsittelytyylisäsi kiinnostavampia blogeja. Jos niissä tasapuolisemmisssa blogeissa otetaan esiin Suomen ongelmia, niitä peilataan myös maailmanlaajuiseen ja erityisesti USA:n tilanteeseen. Se on fiksua jenkkiläisiltä bloggaajilta.



      Poista
    11. Miksi sinä itse haluat aloittaa keskusteluja entisen kotimaasi asioista ja siirtää huomion pois oman kotimaasi USA:n ongelmista! Luen monien ulkosuomalaisten blogeja ja mistä nämä kirjoittavat: Nykyisen kotimaansa eri puolista ja myös niistä oman kotimaan ongelmista. Kukaan muu tietämäni bloggaaja ei keskity entisen kotimaansa epäkohtiiin vaan uuden. Miksi sinä Yksis olt valinnut toisin? Sinähän tiedät nykyään paljon enemmän Pohjois-Amerikasta kuin Suomesta! Mikset tartu kotimaatasi koskeviin kohuotsikoihin yhteiskunnallisiin ongelmiin liittyen vaan teen niin Suomen suhteen?

      Me suomalaiset saamme kyllästymiseen asti lukea maamme mediasta ja mielipidekirjoittelusta oman maamme haasteista ja yhteiskunnallisista ongelmista. Sen sijaan USA:n ongelmia ei tule luettua eikä mietittyä niin usein. Olisi paljon kiinnostavampaa lukea sinulta ajatuksiasi kotimaasi yhteiskunnallisista haasteista ja ongelmista kuin ajatuksiasi Suomen yhteiskunnan kulloisiakin "kohuongelmia" koskien.

      Olisi myös luonnollisempaa syventyä ruotimaan oman maansa epäkohtia. Sinullahan on paljon enemmän tietoa jenkkielämästä kuin suomalaisesta elämänkulusta.Miksi pihtailet USA-analyysia, mutta hingut ongelmakeskeiseen keskusteluun Suomen asioista?

      -WHY

      Poista
  10. Minä en ole kyllä itse havainnut, että Suomessa rasisimi lakaistaisiin maton alle. Suomessa on paljon kampanjoita rasismia vastaan ja myös jatkuvasti lehtikirjoitteluja aiheesta. Myös viralliset tahot organisoivat rasismin vastaisia strategioita ja toimia.

    Suomi on maa, joka yleensäkin oikeasti puuttuu ongelmiin eikä hymistele niin, että tietyt asiat nyt muka vain ovat todellisuutta, jolle ei voi mitään. Monissa muissa maissa ongelmiin vain turrutaan. Näkeehän sen siitäkin, miten Suomessa esim köyhemmän kansanosan tilanne on maailman huippuluokkaa. Monessa muussa maassa köyhimmät ja sairaimmat ovat ja asuvat laajasti jopa kaduilla syrjäytyneinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen näkökulma. Omasta vinkkelistä katsottuna kun asia on juuri päinvastoin. Suomalaisen köyhemmän kansanosan hyvinvointiin uskominen on myös tietynlaista hymistelyä. Suomessakin kun on kuitenkin ihan aitoa köyhyyttä.

      Poista
    2. Tuohan on olkinukke! Ei kirjoittaja sano uskovansa "Suomalaisen köyhemmän kansanosan hyvinvointiin." Hän vain kertoo, että verrattuna muihin maihin Suomessa on yleensäkin puututtu hanakammin ongelmiin ja ennenkaikkea saatu parempia tuloksia. Onhan totta, että köyhistä huolehtiminen on Suomessa onnistunut paremmin kuin esim USA:ssa, Intiassa tai Kreikassa.

      Täällä ei ole sellaista kurjuuden ja slummiutumisen määrää kuin Jenkeissä, eikä niin rankkaa rasismiakaan. Sitä kukaan ei ole sanonut, että köyhillä olisi missään maassa joku erityisen mainio hyvinvointi, ei edes Suomessa. Köyhät vaan pärjäävät Suomessa paremmin kuin melkein missä tahansa... eivät kuole nälkään tai jää ilman minkäänlaista sairaanhoitoa tai tule kovin helposti tapetuiksi missään jengisodissa tai rasistipoliisin luodista tms äärimmäistä, mitä monessa maassa tapahtuu.

      Kukaan ei ole väittänyt, että Suomessa ei olisi ihan aitoa köyhyyttä. On kuitenkin siedettävämpää ja vaarattomampaa olla köyhä Suomessa kuin Jenkeissä, Intiassa , Meksikossa tai Kreikassa.

      Ja tämä taas ei tarkoita, että Suomen epäkohtiin ei pidä puuttua. Tietenkin pitää, sitäkään kukaan ei ole kiistänyt.

      Hassua ja ärsyttävääkin vain tuollainen ihmisoikeusongelmaisen valtion asukin into meuhkata rasismi ja-sosiaaliturvatilanteeltaan ihan eri mittaluokassa painivan, rakenteiltaan terveemmän maan ongelmista. Kannattaisi ensin keskittyä päivittelemään oman kotimaansa suurempia ongelmia, sitten voisi olla varaa päivitellä muitten paremmassa ihmisoikeustilanteessa olevien valtioitten ongelmia.

      Mitä itse ajattelisit, jos Somalian, Pohjois-Korean tai Kiinan kansalaiset jättäisivät kirjoittelussaan oman maansa ongelmat lähes huomiotta ja innostuisivat henk.kohtaisissa blogeissaan päivittelemään Yhdysvaltojen yhteiskunnallisia ongelmia, joita löytyy median kohuotsikoita lukemalla. Eikö se olisi jotenkin tragikoomista ja samalla ehkä hieman ärsyttävää?

      Poista
  11. Näistä yhteiskunnallisista ongelmista puheen ollen(aika ajoin ainakin Suomea koskien) kysynpä sinulta mielipidettäsi seuraavaan artikkeliin liittyen.

    http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1443680056430.html

    "Obaman mukaan joukkosurmista on tullut Yhdysvalloissa rutiinia, eikä missään muussa maassa tapahdu vastaavia tekoja kuukausittain.

    Obaman mukaan aseiden saamisen ei pitäisi olla näin helppoa Yhdysvalloissa.

    Joukkosurmien salliminen on Yhdysvalloissa "poliittinen valinta", Obama suomi ja totesi, että monissa muissa maissa kuten Australiassa ja Britanniassa on onnistuttu laeilla estämään joukkosurmat.

    Obama vetosi kongressiin aselakien muuttamiseksi.

    – Joka kerta, kun tällaista tapahtuu, tulen tuomaan esiin sen faktan, että aselakeja tulee tiukentaa. En kuitenkaan pysty siihen yksin."

    Obaman mukaan liian löyhät aselait aiheuttavat sen, että joukkosurmia on USA:ssa enemmän kuin missään muuallla ja aselakien tiukentaminen parantaisi huomattavasti tilannetta kuten Australiassa ja Britanniassa on käynyt.

    Mitä mieltä olet tästä Obaman lausunnosta? Ja jos olet sitä mieltä, että Yhdysvaltojen hälyttyttävä tilanne koulusurmien suhteen ei mitenkään liity maan läntisen maailman löysimpiin aselakeihin, niin mistä tälläinen joukkosurmamäärä sitten johtuu ja mistä se kertoo? Jos et kannata aselakien kiristämistä kuten esim Obama, niin millaisilla toimenpiteillä sitten sinä uskot tilannetta voitavan parantaa? Mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä, jotta joukkosurmien määrää saataisiin USA:ssa vähennettyä?

    -Aiheesta kiinnostunut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen osin samaa, ja osin samaa mieltä Obaman kanssa. Vastaan sulle huomenna :)

      Poista
    2. Lupasin palata tähän aiheeseen...

      http://tahdonasiat.blogspot.com/2015/10/kunpa-meilla-olisi-helppoja-vastauksia.html

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi