sunnuntai 22. toukokuuta 2016

nehän osaa vaikka mitä!


Tää viikonloppu on avannut silmät. Kun mä olen kyvytön oikeastaan yhtään mihinkään, löytyy taloudesta yllättäin kolme osaavaa ja ahkeraa apulaista. On tyhjennetty tiskaria, laitettu ruokaa, katettu pöytää, pesty ja lajiteltu pyykkejä... ne on jopa siivonneet leikkihuoneen. Mun lapset jotka ei yleensä tee yhtään mitään. Ainakaan ilman uhkailua-lahjontaa-kiristystä. Nehän oikeesti osaa, jos vaan viitsii... Eilen M laittoi päivällistä, tänään O laittoi meille aamiaisen. K pyykkää kuin kokeneempikin kodinhengetär. 

M kävi kaupassa ja valkkasi näin... 


Muitten puuhatessa mä teen itse kevään lomaketalkoita. Metatyötä? Kolme lupakaavaketta eläintarhaan, kolme kaavaketta kevättanssiaisiin. Yks setti O:n opettajalle ja toinen paketti koulupsykologille K:n juttuja. Teen sivukaupalla testilomakkeita; Onko lapsi impulsiivinen? Aina, toisinaan, ei koskaan. Kuunteleeko lapsi ohjeita? Aina, toisinaan, ei koskaan. Kysymyksiä on satoja ja osa niistä toistuu yhä uudestaan ja uudestaan.

ehkei nyt kuitenkaan vielä saattohoidossa, mutta noin muuten sopii teemaan


Tilaan opettajien kevätlahjat netistä, järkkäilen jannujen synttäreitä. Metatyötä? Hoidan K:n tulevan leikkauksen paperisotaa ja täytän kaavakkeita omaa lääkäriäni varten. Yhdysvallat on kaavakkeitten, lupalappujen ja lomakkeitten luvattu maa. Ilman täytettyä, allekirjoitettua kaavaketta ei yksikään lapsista lähde eläintarhaan kevätretkelle tai tanssahtele perjantaina kevättanssiaisissa.  Huomenna on vitsipäivä. Vitsipäivänä jokainen tuo kotoota kouluun vitsin, sellaisen koulukelpoisen. Mä osaan vaan pissa, kakka ja pieru juttuja, ne ei kelpaa. Googlaan netissä lasten suuhun sopivia, koulukelpoisia vitsejä.

maljakossa kukkii oman pihan pionit



Martta on hukassa. Se haluaa lenkille MUN kanssa. Fredde lenkittää, mut se ei ole Martan mielestä yhtään sama. Lääkäri käski levätä viikonlopun. Googlaan senkin ja opin että SI-nivelen tulehtuessa ensihoito tosiaankin on lepo. Lepo ja kuuma. Lepo ja kylmä. Voisko joku jo pistää kortisonia tonne niveliin. Ei mulla ole aikaa maata oikealla kyljellä ja tuijottaa ulos ikkunasta. Portaat täytyy kiivetä kaiteessa roikkuen. Tuolista pääsee ylös vain avun kanssa. Uuniin-tiskikoneeseen-pesukoneeseen ei ole mitään asiaa. Huomaan miten epäergonomisesti meidänkin koti on suunniteltu. 

leiki mun kaa...