|
perjantai-iltana kaupungilla |
Perjantai
julkaistaan poikkeuksellisesti lauantaina monestakin syystä. Ensinnäkin halusin
mukaan edes yhden päivän joka kulkisi oikeasti aamusta iltaan sen sijaan että
se katkeaa jonnekin meidän päivällisajan tietämille, siihen että puolihädissäni
painan enteriä ja julkaisen pikaisesti kirjoitetun tekstin kuvien kanssa.
Todellisuudessahan ilta jatkuu vielä senkin jälkeen. Toisekseen meillä oli eilen
pitkästä aikaan suominaisten tiimipalaveri enkä kerinnyt kotiin kuin vasta
kahdeksan jälkeen, ja sit mua olikin vastassa sylikaupalla kaipuuta,
koulupapereita, palkintoja, sähköposteja ja kaikkea sekalaista. En siis
kertakaikkiaan kerinnyt.
Perjantait on
töissä aina jotenkin tragikoomisia. Kaikki – niin yleislääkärit kuin meidän
potilaatkin – herää siihen todellisuuteen että on perjantai ja on elettävä
kokonaista kaksi päivää ilman mahdollisuutta puhua kenenkään muun kuin
päivystäjän kanssa. Toki meillä on se päivystäjä, jolta kysytään aina välillä
ohjeita jalkasilsan hoitoon tai yleiseen ahdistuneisuuteen, huolimatta siitä
että me hoidetaan hengityselinsairauksia. Perjantaina potilat muistaa myös että
niitten lääkkeet on loppu, tai ettei vakuutus korvaakaan lääkitystä, ja niinpä
perjantait on... perjantaisia. Sit on ne vakkarit, ne jotka kaikki tuntee
nimeltä, ne jotka soittaa aina, tai vielä parempi, pelmahtaa vastaanotolle ihan
vaan käväisemään.
|
näyttää rauhallisemmalta kuin onkaan |
Koko perjantain
mä kutisen, ja samalla edellisiltana otettu kyypakkaus tuntuu sumuna aivoissa.
Ohimennessään joku aina käskee lopettaa raapimisen. Lopulta tervarin
sairaanhoitaja liimaa mun pöytään post-itin jossa on aika lääkäriin kello
15:30. Lääkäri määrää kortisonikuurin saatesanoin, aloita vasta aamulla.
|
kolme lääkäriä ja yks lastenlääkäri yhteen viikkoon on vähintäänkin poikkeuksellista |
Haen lääkkeet
sairaalan apteekista ja kävelen autolle. Katson kelloa ja totean että haaveeksi
jää ajaa ensin kotiin ja suuntaan suoraan meidän palaveriin. Matkalta alaitan
tekstarin että olen etuajassa, jos nyt joku sattuu olemaan hollilla ja haluaa
aloitella ajoissa viinilasillisen äärellä. Hyviä ystäviä, ystäviä pitkän ajan
varrelta, kulkeneet mukana niin ilossa kuin surussa. Osan lapset jo aikuisia ja
lentäneet pois kotoa. Tuntuu hyvältä vaihtaa kuulumisia kaikessa rauhassa.
|
rakkaita ystäviä |
Kotona odottaa
päivän polttavat. Mitä koulussa tapahtui, mitä pitää täyttää ja allekirjoittaa,
kuka sanoi kenellekäkin ja mitä. Fredde tekee edelleen töitä ja istuu
palaverissa. Marttaa hinkkaa pöksypeppuaan seinään. Häädän lauman kylpyyn, juon
Fredden kanssa lasillisen palaverin päätyttyä ja painelen lukemaan iltasatua
laumalle.
|
mua on odotettu kotiin |
|
martan pöksyviikot vähän rajottaa tätä liikkumista |
|
iltasatu |
|
iltahalit |
Kommentit
Lähetä kommentti