Mulla oli joku käsittämätön
ja sangen kunnianhimoinen ajatus lähestyä omaa arkeani kuvaamalla sitä.
Jotenkin se idea oli kai ottaa sen verran valokuvia, että niistä muodostuisi
jonkunlainen käsitys siitä miltä mun arki – tai sunnuntai – näyttää. En edes
kuvitellut kuvaavani jokaista minuuttia niin kuin silloin joskus ennen. Silloin
kun vielä kuvasin satoja kuvia päivässä ja vietin tunteja niitä editoiden
iltaisin. Mutta jos muutaman, jos en unohda.
Annoin itselleni
aikaa lokakuun alkuun. Tänään on sunnuntai, lokakuun 2. päivä. Tästä alkakoon
valokuvien viikko.
|
aamiaseksi Challahia, voita, sokeria ja kanelia muumilautaselta - tulee mieleen lapsuus |
|
mitäs me mutapainin ystävät... aamulenkillä hyvän ystävän ja koirien kanssa |
|
Martta ja Topi |
|
partiopuuhaa kahden paidan verran |
|
Kentsu piirsi kuvan meidän talosta |
|
lokakuun iloksi Tony palasi laseineen ja koirineen etupihalle |
Kommentit
Lähetä kommentti