Siirry pääsisältöön

kaikki äänet laskettu

Tunnustan. En äänestänyt. En äänestänyt koska koen että olen ollut niin pitkään, niin kaukana ja niin irrallani Suomesta etten enää osaa sanoa mikä on Suomelle parasta. En äänestänyt koska en kertakaikkiaan osannut päättää ketä, mitä tai miksi. Tämä oli ensimmäinen kerta kun jätin äänestämättä. Keittiön pöydällä odottaa meidän omien vaalien äänestyslappuset, ne täytän kyllä.

Aamulla avasin koneen ja törmäsin ensimmäiseksi naamiksessa ystäväni jakamaan postaukseen jossa pohditaan Suomen tilaa. Freddekin sanoi et käy katsomassa tuloksia. Kävin katsomassa.

Eka ajatus oli että Suomi on palannut mun lapsuuteen, aikaan jolloin Neuvostoliittoa pelättiin, eikä venäläisistä saanut puhua pahaa – jos ne vaikka on jotain agentteja ja me kadotaan vankileirille Siperiaan. Tuntui että Suomi on palannut siihen aikaan jolloin kauppa Neuvostoliiton kanssa piti maan pystyssä, suurlähetystössä käytiin salaisia neuvotteluita ja Nokia valmisti vielä telkkareita, renkaita ja kumisaappaita. Televisio-ohjelmat alkoi kuudelta ja kanavia oli kolme.

Ehkä se on hyvä. En tiedä. Suomalaisten mielestä se selkeästi on hyvä, koska näin on päätetty. Tai ehkä suomalaiset haluaa vaan muutosta, muutosta hinnalla millä hyvänsä, muutosta vaikka muutos olis paluu historiaan. Se on totta – sen olen jo sanonutkin – että muutosta tarvitaan. Muutos on välttämätön, jotta Suomi saadaan taas vakaalle pohjalle, jotta Suomea voidaan kehittää. Ehkä tästä nyt lähtee se muutos. 

Vaalituloksia on itseasiassa tosi mielenkiintoista katsoa ilman sen kummempaa tunnekuohuntaa. Sieltä on selvästi nähtävissä että pääkaupunkiseutu – Helsinki, Espoo, Vantaa – poikkeaa muusta maasta yhdessä Tampereen ja Turun kanssa. Yhtälailla Helsinki on vielä erotettavissa täysin omaksi yksikökseen. Kokonaisuudessaan näitten suurempien kaupunkien asukkaiden ajatusmaailma näyttää poikkeavan muusta maasta. 

kaikki kuvat - Ilta-Sanomat




Ruotsalainen kirjoittaja kirjoittaa että Suomen tuleva pääministeri vastustaa aborttia. Kirjoittaja kertoo myös että eduskuntaan tuli uudelleen valituksi mies, jonka mielestä niin maahanmuuttajat kuin homoseksuaalitkin pitäisi eristää Ahvenanmaalle. Perussuomalaiset purkaisivat sen valtaisan edistysaskeleen, jonka suomalaiset taannoin saivat äänestettyä läpi – oikeuden avioitua seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Miten tasa-arvoisen avioliittolain käy nyt?


Suomi on puhunut. En valita. Suomalaisilla on oikeus valita eduskuntaan ne päättäjät jotka suomalaiset katsovat parhaaksi. Tunnen taas kerran kasvaneeni eroon Suomesta. Suomi tuntuu vieraalta, vaikka ehkä sen pitäisi tuntua erityisen tutulta – Kekkosen ja Koiviston Suomelta. 










Kommentit

  1. Vaalituloksen kuvaama Suomi tuntuu vieraalta aika monesta suomalaisestakin, esimerkiksi minusta. Kuten itsekin havaitsit, äänestyskäyttäytyminen on ollut hyvin erilaista suurissa kaupungeissa - erityisesti Helsingissä ja pk-seudulla - ja maakunnissa. Nyt-liitteessä oli tähän ilmiöön ihan hyvä näkökulma http://nyt.fi/a1305948147996

    Hyvänä puolena, tuskinpa tälläkään tuloksella sentään edellistä hallitusta huonompaa saadaan aikaan, se olisi kyllä aikamoinen saavutus. Toivottavasti tuleva hallitus saa edes taloutta vakaammalle pohjalle ja toivottavasti ei oteta ainakaan hirveän isoja harppauksia menneisyyteen tai poljeta liikaa minkään ihmisryhmien oikeuksia. Saa nyt nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin itsekin sen Nyt:n jutun ja allekirjoitan sen ihan täysin. Niinhän se on täälläkin. Suuren kaupungit rannikoilla poikkeaa äänestyskäyttäytymiseltään ja arvoiltaan muusta maasta.

      On tervettä haluta muutosta nykyisessä tilanteessa. Toivottavasti uusi hallitus saa aikaan hyviä päätöksiä ja askeleita oikeaan suuntaan huolimatta osin aika pelottavista poliittisista linjauksista.

      Poista
  2. Suomessa on jatkuvasti lisääntynyt Nato-myönteisyys Venäjän mahdollisen uhan takia. Esim 70-luvulla taas haluttiin lujasti pysyä puolueettomina. Itse toivoisin, että voisimme liittyä NATO:on ja ehkä näin vielä käykin.

    Suomessa tätä nykyä on onneksi oikeisto ja keskusta ottanut selvän johdon vasemmistoon nähden. Toisin oli taistolaisten ym vasemmistolaisen innostuksen kultavuosina mm 70-luvulla. Suomessa maltillinen konsevatiivisyys on tät nykyä arvossaan. Ei sosialisointia Suomessa onneksi, mutta köyhemmistä kannetaan kuitenkin riittävästi huolta ja verojakin raaskitaan kohtuudella maksaa toisin kuin valtavien tuloerojen maissa.

    Minusta on mainiota, että tuleva pääministeri arvostaa syntymättömienkin elämää kuten Raamattukin opettaa tärkeäksi. En itsekään kannata abortteja. Jos joku ei halua kasvattaa alulle saamaansa pientä ihmistä, lapsen voi antaa adoptoitavaksi. On vastuullista antaa adoptoitavaksi tappamisen sijaan. Elämä on pyhää Raamatun opetustenkin valossa.

    Mitä äänestystuloksiin tulee niitä voi tulkita toisinkin kuin sinä teit, mutta se olisi kaiken kaikkiaan pitkä juttu...Joka tapauksessa Suomen asioita ei saada millään sählittyä minkäänmoisella hallituksella sellaiseen kuntoon kuin ongelmakenttä USA:ssa tätä nykyä on. Suomi on jo pitkään ollut maailman parhaita maita asua ja tulee varmasti olemaan sitä muihin maihin verrattuna jatkossakin. Täällä ketään ei jätetä tyhjän päälle ja hyvä niin, vaikka itse oikeistolainen olenkin.

    Konsevatiivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omassa maassani edustan liberaalia oikeistoa. Mun mielestä jokaisella pitää olla oikeus avioitua, seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta, yhtälailla kuin jokaisella tulee olla oikeus vanhemmuuteen. Toisaalta ne perinteiset arvot - koti, uskonto ja isänmaa - on vahvoilla, samoin kuin usko siihen että jokaisen tulee edes pyrkiä rakentamaan ja ottamaan vastuu omasta elämästään.

      Aborttiin mun oma kanta on aina ollut lievän kielteinen, tarkoittaen etten ymmärrä raskaudenkeskeyttämistä vedoten siihen että hetki ei ole sopiva, elämäntilanne ei ole oikea tai että lapsilukumäärä on jo optimaalinen. Jokainen elämä on tärkeä. Toisaalta on olemassa tilanteita joissa raskaudenkeskeytys tulee sallia, olenhan itsekin keskeyttänyt raskauden sikiön sairauden takia.

      Suomi ja USA eivät ole vertailukelpoisia keskenään ja toivottavasti uusi eduskunta ja hallitus Suomessa saavat ohjattua kehityksen oikeaan suuntaan, sellaiseen että Suomi voi jatkossakin kuulua siihen maailman parhaitten maitten luetteloon.

      Poista
  3. Hmm...jäin miettimään, mitä Yksis tarkoitit sillä, että Suomi ja USA eivät ole vertailukelpoisia keskenään? Kyllähän esim yliopistoissa tehdään vertaileviakin tutkimuksia eri maitten päätöksenteosta, poliittisesta systeemistä, vaurauden jakaantumisesta, koulutus- ja terveydenhuoltopolitiikasta, huonosti toimeentulevien, keskiluokkaisten tai erittäin varakkaiden suhteellisista määristä, valtioitten korruptuneisuudesta, valtioitten vakaudesta ja turvallisuudesta, valtioitten maahanmuuttopolitiikasta ja sosiaaliturvasta, valtioitten verotuksesta jne.

    Totta kai kaikkia maita voidaan mm ylläolevissa ja muissakin asioissa vertailla keskenään. Valtioista on paljon tutkittua tietoa ja niitä voidaan vertailla. Ja kun ollaan monissakin asioissa vertailtu, niin Suomi on menestynyt varsin hyvin. Suomi on ollut ihan kärjessä mm juuri vakaudessa, turvallisuudessa, kaikkien kansalaisten mahdollisuudessa saada tasokasta terveydenhoitoa, kansalaisten lukutaidossa ja koulutussysteemin tasokkuudessa jne.

    USA on tilastoissa taas Suomea edellä esim luonnonvarojen kuluttamisessa per asukas (se vain jakautuu hyvin epätasaisesti), erittäin rikkaiden määrässä suhteutettuna väkilukuun, samoin erittäin köyhien määrässä. USA:ssa on Suomea enemmän suhteessa väkilukuun myös käsiaseita.

    Valtioiden velkaantumisen määrää voidaan myös vertailla. USA on paljon velkaantuneempi kuin Suomi. Toki Suomenkin kannattaa vähentää velkaansa, mutta USA:ssa velan määrä on ylittänyt jo BKT:n , suomessa se on ollut noin 50 prossaaa BKT:sta.

    http://yle.fi/uutiset/yhdysvaltain_velkamaara_ylitti_bktn/5402231

    Tottakai valtiot ovat vertailukelpoisia keskenään. Se on sitten eri asia, että voi olla mukavampaa kohdistaa huomio jonkun toisen valtion ongelmiin kuin kertoa siitä, että omassa kotimaassa ongelmat samoissa asioissa ovat vielä huomattavasti suurempia.

    T: yksi isänmaallinen Suomen konservatiivisen oikeiston edustaja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitin yksinkertaisesti sitä että liittovaltio poikkeaa melkoisesti rakenteeltaan Suomen kaltaisesta maasta ja muistuttaa monesti enemmän isompaa kokonaisuutta, kuten EU. Otetaan esimerkiksi vaikka lainsäädäntö. Suomessa lainsäädäntö on sama asuitpa sitten Helsingissä, Kuopiossa, Vaasassa tai Torniossa. Täällä lainsäädäntö riippuu siitä osavaltiosta jossa satut asumaan. Samoin verotus vaihtelee osavaltioiden välillä niin tuloverojen, arvonlisäveron kuin autoverotuksenkin suhteen.

      Poista
    2. USA:n asukeilla on yleensä vahva kansallistunne. He ovat amerikkalaisia, USA:laisia ja maalla on yhteinen ulkopolitiikkakin. Itse he ovat maastaan tehneet liittovaltion ja olisihan sekin haluttaessa muutettavissa. Amerikkalaiset muuttavat halutessaan myös aika sujuvasti vaikkapa Kaliforniasta New Yorkiin tai Seattleen ja silti kokevat itsensä USA:n kansalaisiksi ja asukkaiksi ja yhtenäiskulttuurissa on paljon samaa ja lähes kaikki osaavat englantia.

      Itse en koe itseäni erityisesti eurooppalaiseksi tai EU:n asukiksi vaan nimenomaan suomalaiseksi. Olisi paljon isompi juttu muuttaa Albaniaan tai Italiaan Suomesta kuin Kaliforniasta New Yorkiin.

      Poista
    3. No enpä sanoisi, että USA muistuttaa enemmän isompaa kokonaisuutta kuten EU:ta kuin ihan valtiota vaan. EU sen sijaan on täynnä liittovaltioita kuten Saksa, Belgia ja Itävalta. Venäjä, Intia, Nigeria, Brasilia, Pakistan, Venezuela, Kanada... nekin ovat liittovaltioita kuten USA:kin. Venäjä jopa varsin suuri liittovaltio samoin Intia. Kuitenkin noilla kaikilla mailla on oma yhtenäiskulttuurinsa, ulkopolitiikkansa ja me miellämme ne omiksi valtioikseen ominen tapoineen ajatella ja toimia, vaikka maitten sisällä onkin ihmisten, tapojen ja olojen kirjoa.

      Kyllä Venäjää ja Intiaakin tutkitaan ja arvioidaan kokonaisina valtioina ja niiden tapaa huolehtia kansastaan ja niiden poliittista ja uskonnollista ilmapiiriä jne. Mikään valtio ei ole täysin homogeeninen, mutta aina valtioita voidaan tarkastella ja tarkastellaankin erityisesti kokonaisuuksina. Kun puhutaan Venäjästä tai Intiasta, niin alatko muka kelaamaan erityisesti jotain yksittäistä maan osavaltiota? En minä ainakaan. hahmotan nämä valtiot ihan kokonaisuuksinakin. Kyllä niin Venäjä, Intia kuin USA:kin ovat ihan normaaleja valtioita, vaikka ovatkin liittovaltioita. Siis ihan tavallisia valtioita omine kansallisine päämäärineen ja tunnistettavine piirteineen. Ja nämä maat ovat ihan vertailukelpoisia niin keskenään kuin Suomenkin kanssa.

      Poista
    4. Olisitko kuitenkin valmis muutamaan Suomen sisällä?

      Yhdysvalloissa muutetaan tosiaan maan sisällä, mutta aika harva taitaa olla valmis muuttamaan Länsirannikolta Itärannikolle tai päinvastoin, saati sitten etelästä pohjoiseen tai pohjoisesta etelään.

      Poista
    5. Aika paljon tiedän ihmisiä, jotka ovat asuneet ihan eteläisessä USA:ssa ja sitten myöhemmin tosi pohjoisessakin, jopa Alaskassa. Samoin tiedän, että moni on vaihtanut maassanne asuinpaikkaa esim työpaikan tai avioliiton takia länsirannikolta itärannikolle tai päinvastoin. Sujuvasti on tuntunut käyvän. Kyllä maassanne on tunnistettava kulttuuri ja meno etelästä pohjoiseen ja idästä länteen...amerikkalaisiksi tuntevat itsensä yleensä kaikki kansalaisenne, vaikka kaikenlaista vaihtelua esiintyykin asuinpaikasta jossain määrin riippuen.

      Nykyään muutetaan aika paljon juuri työn ja avioitumisten sekä opiskelujen vuoksi isojenkin valtioitten sisällä. Muutetaanhan sitä jopa valtiosta toiseen, kuten tekin, miksei sitten valtion sisällä vielä helpommin kuten asia onkin.

      Itse olen asunut ulkomaillakin vakituisesti ja tätä nykyä Suomessa. Olen asunut täällä Suomessa mm johtuen vanhempieni urakehityksestä ja omista töistäni niin Länsi-kuin Itä-Suomessakin ja Oulun läänissä sekä kauiten Helsingin lähettyvillä. Suomalaiseksi olen itseni tuntenut asuessani missäpäin Suomea tahansa ja silloinkin, kun asuin joitakin vuosia ulkomailla.

      Poista
  4. Toki Suomen poliittisen päätöksentekoon ja toimintaan tarvitaan muutosta. Mutta muutosta ei tarvita vain Suomeen vaan koko maapallollemme, lähes kaikkiin maihin. Miksi? Siksi, että kuten aiemmin oli puhetta kommenttiosiossa, maapallon ihmiset elävät kuluttaen liikaa luonnonvaroja per asukas ja tämä menoa luonnonvarat loppuvat nopeasti. Kaikkien kansojen tulee vähentää kulutustaan.

    USA on tosiaan maailman toiseksi eniten luonnonvaroja tuhlaava valtio per asukas. Suomi on luonnonvarojen tuhlauslistalla per asukas sijalla 12. Kumpikin maa tarvitsee muutosta, mutta USA tarvitsee sitä Suomeakin enemmän.

    Sekä Suomi että USA ovat valtiollisesti velkaantuneita maita, mutta USA.lla velkaantuminen on huomattavasti suurempaa suhteessa väkilukuunkin kuin Suomessa. Kummassakin maassa tarvitaan muutosta, mutta USA:ssa vielä enemmän.

    Tuntuu usein hassulta, jos amerikkalainen yltyy päivittelemään erityisesti juuri Suomen ongelmia ja tarvetta muutokseen juuri Suomessa, koska samoista asioista puhuttaessa Suomen ongelmat ovat suhteessa väkilukuunkin paljon USA:n ongelmia pienempiä.

    Amerikkalaistuneitten kauhistelut siitä, ettei Pohjoismaisiin hyvinvointivaltiojärjestelmiin rahat voi millään riittää, huvittavat välillä. Koska mietitäänpä: USAlla on Suomea ja muita Pohjoismaita huomattavasti suurempi suhteellinenkin valtionvelka, USA tuhlaa huomattavasti enemmän luonnonvaroja per asukas kuin Suomi ja muut Pohjoismaat ja kuitenkin USA:ssa on suhteellisestikin paljon enemmän köyhiä ja terveydenhuollon ulkopuolelle jääviä sekä lukutaidottomia kuin Suomessa ja Pohjoismaissa. Eli vähemmällä tuhlaamisella ja luonnonvarojen käytöllä Pohjoismaat ja Suomi ovat saaneet pidettyä yllä hyvinvointivaltiotaan verrattuna USAan, jossa köyhyyttä ja hoitamattomia sairaita on paljon.

    Mihin ne USA:n suuret valtion velat ja luonnonvarojen tuhlaukset oikein menevät? Sen tiedän, että ainakin pieni osa kansasta kuluttaakin sitten oikein kaksin käsin, on useita luksusasuntoja, on hienoja menopelejä joka lähtöön, paljon tuhlataan statussymboleihin jne. Mutta silti tuntuu kummalta mihin ne rahat siellä oikein uppoaa, kun rahaa tuntuu kansakuntana palavan, mutta köyhien ja slummialueiden määrä vain tuntuu kasvavan.

    Suomessakin on korjattavaa, mutta meno on täällä kuitenkin paljon USA:a järkevämpää ja tasapainoisempaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt täytyy sanoa että näissä Suomi - USA vertailuissa mennään metsään ja kovaa ja tehdään karhupalvelus Suomelle. On aivan naurettavan helppoa hymistellä itsetyytyväisesti (ns. Nokia-tauti) koska vertailussa on naurettavan helppoa löytää asioita jotka ovat Suomessa paremmin tai "paremmin". En ole koskaan kuullut kenenkään väittävän USA:n olevan hyvinvointivaltio, paremminkin maailman rikkain banaanivaltio ja siinä sen viehätys piilee mutta se on toinen tarina.

      Jos halutaan että Suomi on siellä missä sen kuuluu olla pitää vertailukohdaksi ottaa Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa noin alkuun.

      Sitten otetaan top 20 kategoriat taloudesta koulutukseen ja terveydenhuoltoon katsotaan missä mennään verrokkimaihin verrattuna. Ennen kuin Suomi on jokaisen kategorian kärjessä ei yhdenkään suomalaisen poliitikon, yritysjohtajan tai tavallisen työtätekevän ihmisen ole syytä levätä laakereillaan ja olla tyytyväinen itseensä ja paukutella henkseleitä. Nyt syytä kääriä hihat, tunnustaa että "hyvinvointivaltio" sellaisena kuin se on tunnettu viimeiset vuosikymmenet on mennyttä ja aloittaa työnteko Suomen palauttamiseen kaikkien muiden, myös EU-maiden edelle.

      Poista
    2. Yksis on asunut sekä Suomessa että USA:ssa ja tästähän tämä kaikki kumpuaa. Yksis kirjoittaa nykyisestä mielestään mukavasta elämästään Jenkeissä eikä juurikaan puutu uuden kotimaansa ongelmiin. Sen sijaan aika ajoin Yksis intoutuu kirjoitteleman raskaan menneisyytensä maasta Suomesta yleensä synkähkössä valossa ongelmia korostaen.

      Näistä taustoista nousee se kommenttiosion kirjoittelu siitä, miten Suomessa asiat on kuitenkin OK:sti Jenkkilään verrattuna. Tuskin kukaan täällä väittää, ettei Suomessakin kannata yrittää kovasti edistää kaikkea hyvää ja kaunista. Totta kai, mutta onhan tunnustettava, että koko kansan hyvinvointi on Suomessa paljon Jenkkilää edellä. Mutta silti, kyllähän kaikki sen varmaan tajuavat, että tekemistä Suomessakin riittää, ettei kukaan syrjäytyisi ja kaikilla voisi olla ihan hyvät oltavat ja systeemi toimisi mahdollisimman reilusti ja järkevästi.

      Poista
  5. Syy näihin kommenttiosion juttuihin USA:n tilanteesta Suomeen verrattuna onkin juuri se (ainakin omalta kohdaltani), että tämän blogin kirjoittaja usein esittelee USA: a positiivisesta näkökulmasta maana, jossa asiat ovat varsin kivasti verrattuna Suomeen, joka on ankea maa täynnä ongelmia.

    Tottakai me kommentoijat tiedämme yleensä hyvinkin Suomen omat ongelmat, mutta se harmittaa, että Yksis nostaa entisen kotimaansa ongelmat keskiöön verrattuna USA:n ongelmiin, joista hän ei paljoa halua puhua vaan puhuu mieluummin siitä, mikä USA:ssa on hänestä hienoa ja paljon parempaa kuin Suomessa.

    Kommenttien painotukset muovautuvat asiayhteyden ja blogistin kirjoitusten mukaan.
    Jossain toisessa blogissa, jossa ylistettäisiin Suomea kritiikittömästi ongelmattomana maana, ainakin itse ottaisin esille juurikin niitä Suomen heikkouksia ja parantamisehdotuksia tilanteeseen. Mutta on suhteetonta kun noin ongelmaisen "banaanivaltion" kuin USA :n asukas nostaa jatkuvasti pöydälle entisen kotimaansa Suomen ongelmat, jotka USA:aan verrattuna ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä. Esim päivittely siitä miten Suomi elää yli varojensa on outoa, jos ei amerikkalaisena koskaan puhu siitä, miten huomattavasti pahemmin USA elää yli varojensa ja kuinka paljon pahemmin USA on velkaantunut ( USA kuuluu maailman kahdeksan ylivelkaantuneen maan joukkioon mm Kreikan kanssa).

    Peräänkuuluttaisin Yksikselle suhteellisuudentajua, kun hän jenkkiläisenä mesoaa Suomen suurista vaikeuksista ja ongelmista. USA ja Suomi painivat ihan eri luokissa velkaantumisessa, kurjuudessa, varallisuuseroissa, asunnottomien ja hoitamattomien sairaiden sekä lukutaidottomien määrissä, katuväkivaltarikollisuudessa, luonnonvarojen tuhlaamisessa jne ja tosiaankin tämä kaikki myös suhteessa väkilukuun.

    Tottakai haluan, että Suomen asiat pysyvät maailmanlaajuisesti hyvällä tasolla ja vieläpä paranevat...mutta haloo: Jotain suhteellisuudentajua bloggaamiseen yhteiskunnallisista ongelmista amerikkalaistuneelle suomalaiselle, kiitos! Ja suhteellisuudentajua erityisesti myös siihen mihin laittaa fokuksen. Ainako on tarve keskittyä lähinnä vain USA:n hyviin ja kivoihin asioihin ja Suomen heikompiin ja vähemmän hyvällä tolalla oleviin asioihin yhteiskunnallisen pohdiskelun merkeissä. Ja sitä "yhteiskunnallista pohdiskelua" Yksiksellä ilmeneekin lähinnä Suomen tilasta, USA:sta hän tykkää kertoilla lähinnä tapahtumien ja kulttuurin kautta. Yhteiskunnallista pohdiskelua USA:n tilasta Yksiksen blogista ei juurikaan paljoa taida löytyä... siinä olisikin aihetta, mitä tahkota!

    Jotain tasapuolista kohtelua toivoisin näitten maitten asioista puhuttaessa jopa sellaiselle ihmiselle , jonka muistot Suomesta ovat lähinnä ikäviä ja traumaattisia ja nykyinen elämäntilanne Jenkeissä miellyttävämpi.

    Jos Yksis bloggaisi nykyisen kotimaansa USA:n ongelmista ja epäkohdista yhtä suurella innolla kuin Suomen ongelmista, niin tähän blogiin tulisi varmaan vähemmän kommentteja, jotka yrittävät tuoda esille jotain tasapuolista näkemystä ongelmien suuruudesta näissä kahdessa maassa.

    Kommentit on siis nähtävä suhteessa blogin kirjoittajan esille tuomaan sanomaan eikä minään julkilausumana, etteikö Suomessakin toki olisi korjattavaa. Bloggaaminen kommenttiosion kera on myös keskustelua. Bloggaukset herättävät lukijoissa ajatuksia ja reaktiota. Kommentit ovat aina seurausta jostain bloggauksen tai toisen kommentin sanomasta.

    VastaaPoista
  6. Ei millään pahalla, mutta millä oikeudella anonyymit kommentoijat ryhtyvät määrittelemään mitä kukin blogin pitäjä saa sanoa ja mitä ei. Todella naurettavaa! Ja kaikille kuplassa eläjille (joilla työpaikka ja työterveyshuolto pelittää ja joiden lähipiiriin ei kuulu vammaisia, mielenterveysongelmaisia, vanhuksia) kerrottakoon, että Suomessa hyvinvointi-ideologia vs. todellisuus on rapautunut todella pahasti jo viimeiset 5-10 vuotta. Avatkaa silmänne - suuressa osassa Suomea lakisääteiset palvelut eivät toimi ollenkaan tai ovat ainakin sattumanvaraisesti saatavilla. Ihmiset aivopestään pienestä pitäen auktoriteetti- ja mediauskovaisiksi, kritiikittömiksi hymistelijöiksi, jonka uskoa Lottovoitto- ja Pisa-Suomeen ei mikään saa horjuttaa. Eri mieltä olevat kivitetään sanan säilällä, pilkalla ja ylimielisyydellä - aivan kuten esm. vaalitulos jo neljä vuotta sitten osoitti. Nyt on peiliin katsomisen paikka - kukin hehkuttakoon mitä tykkää, mutta älkää tyrkyttäkö omaa pientä todellisuuttanne ainoana oikeana totuutena, kuten bloginpitäjälle niin usein jaksetaan muistuttaa! Pieni siivut kunkin todellisuutta on ainoastaan yksi näkökulma - kukin saa korostaa mitä haluaa omassa blogissaan.

    VastaaPoista
  7. No mitä, Yksishän juuri kirjoitti, että tosi hyviä ja ihania kommentteja! Jos hänestä nämä kommentit ovat OK ja poikivat edelleen kiintoisia bloggauksia häneltä (kuten Vaahtokylvyssä), niin mitä ne kommentit haittaavat ...ennemminkin päinvastoin ja eritoten myös näin lukijan kannalta.

    Minusta tälläinen eloisa kommenttiosio, jossa on eriäviäkin kantoja bloggaajan kanssa ja monenmoista reaktiota suuntaan jos toiseenkin, on nimenomaan antoisa ja pikantti lisämauste kiinnostavaan blogiin. Moni muukin on kiitellyt Yksiksen blogissa myös tätä virkeää ja välillä railakastakin keskustelua.

    Ainakaan tämän blogin kommenttiosiossa hymistelystä ei ole tietoakaan.On raikasta, kun näitä eri mielipiteitä esiintyy. Sellaiset blogit, joissa on aina vain bloggaajaa myötäileviä kommentteja ovat usein aika tylsiä.

    Ja kommentoinnissahan kukaan ei ole kieltänyt, että Suomessakin on ongelmia. Juuri niistä ongelmista varsinkin näin vaalien seutuvilla joka mediassakin melskataan. Täällä tämän blogin kommenttiosiossa on vain esitetty suhteellistamistoiveita valtioitten tilanteen kuvailussa. Tuskin tuollaisten toiveitten esittäminen ja niitten perustelu on kovin haitallista. Sanoisin tosiaan, että ennemminkin päinvastoin. :)

    VastaaPoista
  8. Pakko myöntää että nauran kippurassa näille "mutta USA:ssa on enemmän väkivaltarikoksia kuin Suomessa" kommenteille. Vaikka Yksis kirjoittaisi Suomen liittyvistä asioista missä valossa tahansa, niin sama kourallinen kommentoijia argumentoi aina samoin, aiheesta riippumatta ja jopa samoin sanoin. :) Viihdyttävää kommentointia siis vaikkei ehkä kyseisten anonyymien mielestä ja ehkä alkaa pidemmän päälle vähän puuduttaa.

    Onneksi itsetyytyväisten hymistelijöiden ja niiden joiden mielestä "media melskaa" lisäksi alkaa ilmaantua ihmisiä jotka ovat oikeasti huolissaan Suomen tilanteesta ja joilla on suunnitelma: http://libera.fi/libera-uusi/wp-content/uploads/2015/04/Talouspoliittinen-manifesti.pdf

    VastaaPoista
  9. Tuo talouspoliittinen manifesti on kiinnostava (Aion paneutua siihen lisääkin.) ja yksi kirjoittajista sattuu muuten olemaan tuttuni työympyröistä. Yhtä tärkeää asiaa tuossa manifestissa ei kuitenkaan taideta kyseenalaistaa.... nimittäin talouskasvuun pyrkimistä.

    Maailman luonnonvarat loppuvat nopeasti kesken, mikäli kuluttaminen ei vähene ja jatkuvan talouskasvun ihanteesta ja siihen pyrkimisestä ei päästä eroon. Asioita tulee ajatella koko maapallomme tilanne huomioiden, ei vain Suomen tilanne huomioiden.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi