Siirry pääsisältöön

kesäkuun ekana

Kesäkuun eka oli aika tavallinen maanantai, lukuunottamatta O:n viisveelääkäriä ja sähkökatkosta. Jälleen kerran aggregaatti maksoi itsensä takaisin kun taloon saatiin hetkessä palautettua valot ja jääkaappi. Hellaa ei sähkökatkon aikana saatu kytkettyä, joten meille aikuisille lähdettiin hakemaan pizzaa. Niin, nukuttiinhan me poikkeuksellisesti päiväunetkin.










































































































































































































Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anonyymi3. kesäkuuta 2015 klo 9.56

    Hei!
    kiitos tosi mielenkiintoisesta ja ajatuksia herättävästä blogistasi. Löysin tämän vähän aikaa sitten, enkä ole kaikkea ehtinyt vielä kahlata läpi :) Mua rupesi tämän postauksen kohdalla mietityttämään, että oletteko te nyt ihan englanninkielinen perhe - eli puhutteko keskenänne tai lapsille suomea ollenkaan? Ainakin sun kirjoitussuomi on virheetöntä!
    Mukavaa kesää, terkuin Annika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa3. kesäkuuta 2015 klo 21.13

      Kiitos vaan kovasti ja tervetuloa mukaan! Me puhutaan Fredden kanssa keskenämme suomea, ja onhan meillä muutama suomenkielinen ystäväperhekin. Lapset puhuu vain englantia ja me vanhemmat myös lapsille englantia. Tähän on ollut syynä M:n ja myöhemmin myös O:n puheen kehitysviivästymä ja intensiiviset puheterapiat.

      Poista
  2. Anonyymi3. kesäkuuta 2015 klo 12.27

    Mua jai vaivaamaan, kaden rontgenkuva? Oliko jotain sattunut ja sopivasti vuositarkastus?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa3. kesäkuuta 2015 klo 21.10

      O ei ollut vuoden aikana kasvanut riittävästi ja kädestä otettiin kuva josta joku spesialisti katsoo luuston ikää ja kasvurustoa ja jotakin muuta.

      Poista
  3. Anonyymi3. kesäkuuta 2015 klo 13.02

    Hehe, mikä tuo wilder spirit week on? (Mulle ei ihan kuvasta selvinny..) Joku koulun juttuko? Kuulostaapa hauskalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muusa Liinpaa3. kesäkuuta 2015 klo 21.08

      Koulujuttuja joo. Useimmissa kouluissa on kevään vikoilla kouluviikoilla näitä hengennostatussysteemejä. M.n koulussa on Wilder Wolf Day ja sit Spirit Week. K:n koulussa kevätkarnevaalita ja Spirit Week. Viikon aikana, jokaisena päivänä koko koulun henkilökunta ja oppilaat pukeutuu teeman mukaan.

      Poista
    2. Anonyymi4. kesäkuuta 2015 klo 11.06

      Hauskaa! Jos jaksat kuvailla niin olis kiva nähdä asuja.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion teh...
6 kommenttia
Lue lisää

valokuvissa kaikki on aina hyvin

Jokin aika sitten sain blogiini kommentin, joka jäi kummittelemaan mun mieleen. Kommentti oli ystävällinen ja lyhyt. Se ei haastanut mihinkään, oikeastaan se oli pelkkä toteamus, jossa kirjoittaja sanoi: ”Mä haluaisin elää sun elämää!” Nopeasti voisi vastata, että niin minäkin, mutta jäin silti miettimään sitä mielikuvaa, joka tulee vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä blogissakin. Vuosi 2023 oli monella tapaa haastava, ei raflaavan katastrofaalinen, mutta ehkä enneminkin sellainen hiljaisen haastava. Kukaan ei kuollut – paitsi kissa – ei edes melkein. Kukaan ei sairastunut vakavasti – paitsi koira, mutta sekin on hallinnassa. Kaikki on ihan hyvin, vaikka oli hetkiä, kun teki mieli heittää hanskat tiskiin. Toisaalta vuosi oli myös ihana, ja kun katsoin taaksepäin, keräillen kuvia tähänkin kirjoitukseen ajattelin, että mulla on tosiaan aika ihana elämä. Olemme monessa etuoikeutettuja ja moni antaisi varmasti paljon saadakseen elää sellaista elämää kuin ne valokuvien tarinat k...
Lähetä kommentti
Lue lisää