Siirry pääsisältöön

tänään jäljellä - 3



Kolme aamua kesälomaan. Kolme aamua siihen ettei ole aamulla kiire mihinkään. Kolme aamua siihen et voi aamusta miettiä lähtiskö rannalle vai puistoon, vai vetäydytäänkö vaan rakentamaan legoilla. Kolme aamua.

Loppuviikosta kaksikko valmistui eskareistaan asiaan kuuluvin menoin ja nyt ne ylpeinä ilmoittaa olevansa koululaisia. O:n juhlat oli aivan järkyttävän tylsät, tai siis ne oli rakennettu samaan tapaan kuin ihan oikeat valmistujaiset sillä lopputuloksella että korokkeella makoili viisivuotiaita odottamassa omaa vuoroaan ajan joka tuntui ikuisuudelta niin lapsen kuin aikuisenkin mielessä. Niitten olis kuulunut seistä siellä sievissä riveissä. Aikuiset istui katsomossa kuolat poskella, pikkusisarukset pyöri ja hyöri ja häiritsi puhujaa, takapuolet puutui. Lapset kutsuttiin mikrofonin eteen yksitellen. Sit opettaja luki niitten terveiset isälle – isänpäivä on viikon päästä - jonka jälkeen opettaja luki yhdessä lapsen kanssa mitä kaikki tämän luokkatoverit olivat sanoneet hänestä. Luokalla on kuusitoista lasta. Jokaisesta lapsesta oli kuusitoista kommenttia ja jokainen kuudestatoista lapsesta seisoi siellä korokkeella omalla vuorollaan. Tän jälkeen oli viralliset kakkukahvit.

 syksyllä ja keväällä







K:n juhlat oli ihanan suloiset. Toisaalta kuka hullu edes yrittäis virallisia valmistujaisseremonioita kahdeksantoista erityislapsen kanssa. Lapset lauloi meille, me askarreltiin kesän ”bucket list”, katsottiin valokuvia vuoden ajalta, syötiin ja leikittiin pihalla. Kaikilla oli hauskaa. Kukaan ei uuvahtanut, ei sen enempää lapset kuin vanhemmatkaan.

vikaa kertaa Jimmyn kyytiin

Tero ja Tero






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...