Siirry pääsisältöön

niistä tuli isoja

Kesäkuun ekan kunniaksi sataa vettä. Ei siellä kylmä ole, mutta märkää. Hyvä että on. Sadetta tarvitaan ja sateesta huolimatta edessä taitaa olla kuivin kesä vuosiin. Kuvernööri on julistanut jo hätätilan kuivuuden takia. Lämmöllä ja paisteella on nurjat puolensa.

Koko päivän ajan ees ja taas... bussipysäkille-lastenlääkäriin-kouluun-kauppaan-kouluun-toiseenkauppaan-toiseenkouluun-kotiin-kolmanteenkouluun-kiipeilysalille-kotiin. Samalla kuvaan.

Sunnuntaiaamuna joskus liian aikaisin kuulen pääni vierestä kaksi ääntä. Ne kertoo mulle että alakerran vessassa on käärmeitä. Mutisen unissani et ai oikeestiko? Ihan oikeesti ne molmennat vastaa. Hetken tuumaan pitäiskö kuitenkin nousta ja mihin numeroon soittaisin jos meillä oikeasti on vessassa käärmeitä; poliisille? Teksasissa on viime viikolla löytynyt matelijoilta vähän kaikkialta, tulvien takia. Tajuan kuitenkin esittää sen tärkeimmän kysymyksen; ”Onko ne eläviä?” – Ei oo. Mut tuu kattoo niitä! ”Tuun ihan kohta.” Nukahdan uudestaan.



Puoliyhdeksän jälkeen nousen ja hiivin alakertaan keittämään kahvia itselleni. Vastassa on ne kaksi poikaa jotka ilmoitti mulle vessan käärmeistä. Riemukkaasti ne ilmoittaa mulle kattaneensa aamiaispöydän. Ja niin ne on. Ne sanoo et aikuiset istuu vierekkäin niin lasten ei tartte tapella kuka istuu kenenkäkin vieressä. Meille on isot lautaset, K keittää mulle kahvia. Freddellä on kahvimukin paikalla shampanjalasi ja se hymyilee salaa. Itselleen ne on laittaneet melamiinilautaset, murokulhot, juomapullot. Juomapulloissa on vettä ja pirtelöpillit.



Ne auttaa mua laittamaan aamiaista. Hakee pakastimesta sämpylöitä ja kaivaa jääkaapista mansikat, juustot, makkarat ja voin. Hilloa tietysti myös. K ilmoittaa mulle kumartaen että frouvan kaffet olis nyt valmiit, mut varo, se on tosi kuumaa. Me istutaan pöytään ja ne voitelee itse leipänsä. Kaksikko latoo lautasilleen leivän lisäksi melonia ja mansikoita. Ne tekee itse.




Katson niitä siitä pöydän toiselta puolelta ja mietin että ne täyttää keskiviikkona viisi. Mun pojat. Isot ja osaavat. Syksyllä ne menee kouluun, ne isot ja osaavat. Yhtäkkiä olen varma siitä että ne on valmiita kouluun. Mun pojat.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...