tiistai 23. kesäkuuta 2015

urbaanilegenda ja leikkokukat



Oon jotenkin löysänä. Voisin puhua ja paasata vaikka mistä, ensi alkuun karhuista, rasismista, vaaleanpunaiseen pukeutuvista pojista tai vaikka parisuhteesta. Siitä miten en itse usko – ainakaan toistaiseksi – siihen että ihmiselämän varrella kuuluu olla erilaisia parisuhteita elämäntilanteesta riippuen, siitä miten itse uskon että sitä parisuhdetta kuuluu kasvattaa niihin erilaisiin elämänvaiheisiin sopivaksi. 

sateenkarilapsi


Avioerosta on tehty helppo ratkaisu ja ajatus siitä että niin kuuluukin olla, tekee ratkaisusta entistä helpomman. Avioerollakin tai parisuhteen päättämisellä on varmasti aikansa ja paikkansa, mutta et oikeesti meidän ihan kuuluis hakeutua uudessa elämänvaiheessa uuteen parisuhteeseen jotta oltais moderneja eikä rajoitettais itseämme ja elämäämme? Siitä olen samaa mieltä, että parisuhde, myös pitkäaikainen sellainen, perustuu nykypäivänä – tai sen pitäisi perustua – vapaaehtoisuuteen ja valintaan olla yhdessä ja rakastaa,  enemmän kuin ulkoa asetettuun velvoitteeseen. Urbaanilegendojen mukaan sen enempää autistisen lapsen vanhempien kuin monikkovanhempienkaan liitto ei kestä, taistelen omasta puolestani kumpaakin legendaa vastaan. 

kesäläksyt


Olen kait kesäinen, helteen ja kesäloman pehmentämä enkä jaksa paasata, paasaan ja mölisen myöhemmin. Nyt tyydyn kohauttamaan olkapäitä, kannustamaan lasta pyöräilemään koko matkan puistoon ja asettelemaan leikkokukkia maljakoihin. Se on verenpaineelle parempi kuin möliseminen.  Huomenna tulee Fredden faija vaimoineen, tänään meillä on kotipäivä. Aamulla kiepsahdetaan nopeesti lastensairaalan klinikan kautta, syödään aamiaista viereisen marketin terassilla. Ostetaan samalla suolaa, maitoa, juustoa ja niitä kukkia.



Me shoppaillaan Fredden kanssa uutta vakuutusta ottaen huomioon lapsen tuleva toimenpide. Joo, Fredde vaihtaa työnantajaa ja me vaihdetaan taas vapaaseen vakuutusmarkkinaan. Nyt kun saadaan taas itse valita ja kilpailuttaa on lopputulos nykyistä vakuutusta parempi, meidän tarpeisiin sopivampi. Prosessin aikana Fredde laittaa mulle sähköposteja ja mä soitan tarvittaviin tahoihin tarkistaakseni ottaako ne vastaan sitä tai tätä vakuutusta. Iltapäivään mennessä vakuutus on valittu.


Siinä sivussa lauma tekee kesäläksyjä, me jumpataan välillä ja sit tehdään palapeli. Myöhemmin O tulee alakertaan ja ilmoittaa olevansa yksinäinen, mä lähden yläkertaan rakentamaan sen kanssa legoilla. Eilen O oli hoitsanut ulkopuolisuuden aiheuttamaa katkeruuttaan ruskealla tussilla ja siskon alusvaatteilla. Me sovittiin että jatkossa mä saan kuulla ennen kuin tartutaan tusseihin. 

supersankarit lentää lattialla

sammakot hyppii

2 kommenttia:

  1. Minäkin kannatan asennetta, jonka mukaan avioliitto on lähtökohtaisesti elinikäinen sitoumus. Ja lisäksi sitoumus pysyä yhdessä ja opetella elämistä yhdessä toisen kanssa eri tilanteissa ja tahtoa rakastaa tuota toista vaikeuksienkin keskellä. :)

    Miksi teidän pitää mennä lastensairaalaan ja mikä toimenpide jotain lastanne odottaa? Nää jutut jäi tekstistä mieltä vaivaamaan.

    Mukavaa kesän jatkoa! :)

    Maijuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisella pojista on pieni valuvika joka on hyvä korjata ennen kuin koulu alkaa syksyllä.

      Poista

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.