Siirry pääsisältöön

kaikella on hintansa

48, 33, 43, 33, 45, 33, 44


Kun illan riekkuu ensin ravintolassa ja sen jälkeen vielä naapurin pihalla porealtaassa nautiskellen hauskasta seurasta, hyvästä viinistä ja kyseenalaisesta musiikista, laukoen keskenkasvuisia vitsejä joutuu siitä väistämättä myös maksamaan oman hintansa. Naapurin frouvan hinta tais olla krapula kahden alle nelivuotiaan kanssa, sen verran epävarma sen askel oli kun sitä taluttelin kotiovelle. Hinta saattoi olla myös hapan aviomies, joka jätti etuoven avaamatta ja käski juosta takaovelle. Näin talutin kikattavan naapurittaren autotallin puolelle.

Mun hinta ei ollut krapula. Mun hinta ei myöskään ollut poikien vaatehuoneeseen kakkinut Roisto. Se oli osa Fredden maksua. Mun hinta oli M. 

Etumaksu maksettiin jo etukäteen – duh. Lauantaina se istui leikkikaupan lattialla ja kyynelehti vuolaasti elämän epäoikeudenmukaisuutta. Miksi hän ei saa ostaa viikkorahoillaan tarttumisotetta harjoittelevien leluja jos niin kerran haluaa. Todelliseksi syyksi päättymättömään itkuun paljastui pienen keskustelun jälkeen oli ilta lastenvahdin kanssa.

Mun hinta ei tullut maksuun illalla. Fredde maksoi oman hintansa lastenvahdin lähdettyä painiessaan kaksi tolkuttomilla kierroksilla käyvää jannua ja yhden raivottaren nukkumaan. Raivottaren mielestä, jos kerran on lastenvahti niin sen lähdettyä ei voi enää lähteä takaisin naapuriin – ainakaan kylpyyn.

Mun hinta lankesi maksuun aamuyöstä pienen tytön takertuessa mun kaulaan. Siinä se roikkui kunnes heräsi. Välistä irroitin pienen mustekalan tarjoillakseni yhden kasvukipuihin kipulääkettä ja jakaakseni toiselle jarrua aamuun. Kun palasin retkiltäni sänkyyn, palasi mustekala mun kaulaan.

Mun hinta maksettiin aamun aikana lauman riidellessä loputtomasti. M on varmasti Lucky Luken veroinen riidankylväjä, ja se pitää huolta että jos sitä riipoo jokin, ei kenelläkään ole kivaa. Hetken sain hengähtää siitä korkeataajuuksisesta kiljumisesta, riitelystä ja komentamisesta kun Fredde vei sen pyöräretkelle.

Mun hinta maksettiin kun mä lähdin jannujen kanssa synttäreille ja mun kaulaan ripustautui taas pieni mustekala joka nyyhkytti mun korvaan; ”TAAS sä jätät mut! Mä tarviin sua. Mä tarviin sua NYT!” Peruuttaessani ulos pihalta kuulin kuinka se otteli Fredden kanssa.


Ennen lähtöäni sanoin Freddelle että tajuuhan se et mulla on tulevalla viikolla kaksi iltamenoa. Kysyin peruutanko toisen vai molemmat. Ehdotin et otan M:n mukaan toiseen. Yhdessä todettiin että hinta näistä meidän harvoista vapaailloista on aika kova – edelleen. 

kuva

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...
Lähetä kommentti
Lue lisää