Siirry pääsisältöön

tänään kotona

Me ollaan takaisin kotona. Ekaa kertaa taidettiin lähteä lomatalosta ilman suurempaa haikeutta kaikkien ollessa valmiita palaamaan takaisin kotiin ja tavalliseen arkeen kaoottisen viikon jälkeen. Olihan siellä ihanaa, niin kuin aina ennenkin, mutta lapset kaipas kai tavallista ja tasapainoista, sellaista ennalta-arvattavaa. Mä halusin viedä Roiston sen oikeeseen kotiin.

lauantaina kuitenkin nautittiin vielä hiekan lämmöstä


rannalla oli valtava leija


...ja auringonlasku oli yhtä vangitseva kuin aina ennenkin



Sunnuntaiaamuna me syötiin aamiaista pannaripalatsissa – Pig’n Pancake – ja mietin miten kätevää on elämä jossa voi tilata ravintolassa mitä haluaa. Listaa lukematta tilasin O:lle pekonia, munia ja paahtoleipää, K:lle paahtoleipää, mansikkahilloa ja pekonia ja M:lle omien eväitten lisäksi pekonia. Tarjoilija kirjoitti tilauksen ylös ja toimitti mukisematta tilatut antimet. Mulle ja Freddelle löytyi aamiainen ihan ruokalistalta.



En lakkaa ihmettelemästä tota otusta. Miten alle kaksivuotias koira voikin olla noin rauhallinen, positiivinen ja ystävällinen. Onhan se nuori ja vallaton, mutta jotenkin aivan älyttömän tasapainoinen ja elämäänsä lakonisesti suhtautuva – paitsi siihen pierutyynyyn ja roska-autoon. Vähän se aamusta pyöri kun kaivoin lasten reput kaapista, tais raukka ajatella et mustalaisleiri muuttaa taas seuraavaan osoitteeseen.

se on löytänyt tiensä meidän sänkyyn

tänään laskin sen ekaa kertaa irti metsässä



Tänä aamuna istuin O:n äitienpäiväjuhlallisuuksissa. Jannu oli pannut parastaan, maalannut musta taulun, kertonut sekalaisia totuuksia – kuten että mä oon kakskytviisvee ja rakastan sammakonreisiä – ja sit se esitti kaikkien koulutovereittensa kanssa yhteislauluna ”Jesus loves me”. Söpöö ja ihkuu ja ihanaa.





Iltapäivällä tilasin Roistolle ajan "hammaslääkäriin” aka sterilisaatioon. Vanha vitsi tulee ajalta jolloin me oltiin muutettu tänne ja opittu että täällä vaan jalostuskoirat saa pitää pallinsa. Mä varasin Koiralle ajan hammaspuhdistukseen ja samalla käynnillä lähti pojalta myös kivekset. Koiran sterilisaatioon kannustetaan myös verotuksen keinoin ja koiravero leikkaantuu puoleen sen jälkeen kun koira on steriloitu. Näitten vuosien aikana oon niin tottunut näihin eunukkeihin, että kaksi palleroa koiran jalkovälissä näyttää suorastaan koomiselta. M tykkää niitä silitellä, ja tietysti se kertoo jokaiselle kuuntelevalle korvalle että; ”Tässä on Roisto. Se on meidän uusi koira. Vanha koira kuoli. Roistolla on kivekset. Kivekset tarvitaan siittiöitten tekemiseen.” Monen kuuntelevan korvan ilme on ollut näkemisen arvoinen.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...