Siirry pääsisältöön

kun ääni lähtee sanat jää

kukat on sentään kauniit!


Ihmisen tyhmyys on rajatonta. Tai siis varmasti on niitäkin, jotka eivät toista samoja virheitä uudestaan ja uudestaan. Niitä jotka ottaa opikseen ja oppii kuuntelemaan itseään. Mä en opi. Kuulun niihin tyhmiin, jotka vaan vakaasti uskoo että riittävästi tahtomalla voi ohittaa kaiken muun.

Uusi koira, joka on osoittautunut kakkiaiseksi. Fredde on sitä mieltä että se on kiertopalkinto. Mäkin olen sitä mieltä että se on huolestuttavan pelokas ja aika ahdistunut – sopii kyllä sikäli tähän aika ahdistuneeseen ja vähän pelokkaaseenkin perheeseen. Niin, se uusi koira. Se siis vie aika paljon aikaa ja energiaa.

meillä on taas lapsiportti - koiraa varten


Ja oli poikien synttärit. Ne laajennetut kotikutsut, joiden piti olla ihan mukavat ja leppoisat ja helpot. Nekin vei monta päivää aikaa ja energiaa. Ja sit oli ne koulusynttärit kahdessa koulussa ja kummisynttärit.

Sit on nää kolme lasta ja niitten systeemit ja koulut ja opettajat ja päättäjäiset ja opettajien lahjat. Viimeiset kaksi viikkoa niillä on ollut milloin mitäkin teemapäiviä ja kouluun on pitänyt pakata milloin viiksiä ja milloin sukkia tai erityisiä eväitä tai valmistaa seitsemän sataa sitä tai tätä tai tota. Liioittelen, mutta nekin on vieneet aika paljon aikaa ja energiaa.



Ja se että kaikkia kolmea ahdistaa eritasoisesti kesäloma ja ennen kaikkea se kesäloman päässä odottava – syksy. Kahdella uusi koulu ja uudet opettajat. Vanhojen kavereitten menetystä O on itkenyt mun sylissä jo monta kertaa. Yksinkää O:n koulutovereista ei siirry samaan kouluun.  K taas menee kuin pieni pyörremyrsky jättäen jälkeensä isomman pyörremyrskyn tuhot. Ja M joka ei ole pyörremyrsky. M on vihainen nuori nainen. Niin vihainen ettei sanat riitä, eikä aina edes kädet, vaan aseeksi otetaan jotakin kättä pidempää. Ne kaikki vie aikaa ja energiaa.



Niin. Viisaampi olis pysähtynyt jo aikaa sitten. Vähän tyhmempikin olis jarrutellut siinä vaiheessa kun ääni lähti viikko sitten. Vaan ei. Äitien ammattitauti on uskoa olevansa korvaamaton. Kun mies sairastaa, se menee sänkyyn ja lukee kirjaa tai katsoo elokuvia. Kun äiti sairastaa se päättää unohtaa sairastavansa ja lyö seuraavan vaihteen silmään.

Sunnuntaina meillä oli vielä päivälliskutsutkin. En peruuttanut, kun ei olla pitkään aikaan nähty. Istuin pöydässä ja arvelin salaa ehkä kohta liukuvani pöydältä lattialle.

Maanantaina menin viimein lääkäriin. Menin kun Fredde käski. Se soitti vielä peräänkin ja varmisti et olin varannut ajan. Joo, joo... varasin varasin...

Aamulla pakkasin meille eväät, laitoin M:n kouluun, pakkasin jannut autoon ja me mentiin suihkulähdepuistoon leikkimään ja lounaalle. Oli kuuma. Käytiin välillä lääkärissä. Lääkäri kysyi et eiks ois kannattanut tulla vähän aiemmin. Vastasin etten ehtinyt ja et tiesin et olisit käskenyt olemaan hiljaa ja lepäämään, ei ollut aikaa kumpaakaan. Palkaksi sain jättipotin. Korvatulehdus kummassakin korvassa, poskiontelotulehdus, keuhkoputkentulehdus ja massiivinen allergia. Lääkäri kysyi olinko edes huomannut et mulla on kuumeta. En ollut. Palasin puistoon leikkimään, apteekissa odotti antibiootit ja tujummat allergialääkkeet.



Hain lääkkeet apteekista matkalla poimimaan M:n koulusta. Ajoin sen kiipeilemään. Hain Fredden autopajalta, kun se ei saanutkaan autoaan takaisin. Ei siinä mitään vikaa ole, kunhan vähän virittelee uutta leluaan. Kotona olin seitsemän aikaan. Siivosin Roiston sotkut, otin jääkaapista kaljan ja istuin kuistin rappuselle itkemään. Fredde liittyi seuraan ja kysyi enkö mä koskaan opi. En. En opi.

Tänä aamuna lisäsin jättipottiini silmätulehduksen. Peruutin kaikki päivän menot ja päätin levätä. Ehkä pitäis ruveta kuuntelemaan vähän aikaisemmin kun keho pyytää hidastamaan tahtia. Huomenna jaksaa jo taas! Jooko?!


32 C




Kommentit

  1. <3!

    Se on pitkä ja hidas läksy opittavaksi: kaikkeen ei tarvitse revetä, kaikkea ei tarvitse ihan yksin...mut irtipäästäminen on vaan niin käsittämättömän vaikeaa.

    VastaaPoista
  2. Pikaista paranemista! :)

    VastaaPoista
  3. No aika monta tulehdusta oot keränny! Lepoa ja paranemista! <3

    VastaaPoista
  4. Huh! Toivottavasti jo helpottaa. Itselle kävi samankaltaisesti, kesäloman alettua alkoi sairastelu, ja vasta parin viikon kohdalla uskoin ettei taida itsellään parantua. Poskiontelotulehdus, korvatulehdus oli jo paranemaan päin.. Oppiikohan sitä milloinkaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä taida oppia, mutta onneksi tai onnettomuudeksi ei olla ainoita tässä samassa veneessä. Antibiootit puree ja olo on jo paljon parempi.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi