keskiviikko 22. elokuuta 2012

kuolemasta, alastomuudesta ja koulusta


Hain M:n klinikalta sen vikasta ABA:sta ja Patti sitten totesi, että kylläpä oli kivaa tehdä M:n kanssa töitä tänä kesänä... M siihen reippaasti toteamaan – ”I did not have any fun working with you” ....hmmmm, mä siinä sitten kohteliaasti tarkennan että ”You mean you had fun with Patti?” ja vastaus taas – “No, I did not have fun at all. I did NOT like working with her.” Että silleen… onneksi Patti on ABA spesialisti ja tottunut näihin keskimääräistä suorasukaisempiin lapsiin jotka ei ymmärrä että on tapana olla kohtelias tai edes yrittää jotain laimeeta. Nauraen se totes, että toivottavasti nähdään ensi kesänä.

Autossa puheenaiheena oli kuolema. Teemalla ”Ei kannata juosta auton alle kun silloin voi vähän kuolla” – mä tarkennan asiaa sanomalla että kuolla voi vaan yhden ainoan kerran... ”Aijaa, miksi ihmiset sitten kuolee?” Siinäpä kysymys. Miksi ihmiset kuolee? Miksi elämä on rajallista? Miksi voi kuolla vain kerran? Selitän M:lle kuoleman konseptia, ja kuinka yleensä ja parhaassa tapauksessa kuollaan vasta vanhoina ja sairaina... ”You got sick, why didn’t you die?” – ”Because most times, when we get sick we don’t die” – ”Oh... but sometimes we do die?” – ”Yes, when you are sick or hurt bad enough you die.” – “Like if we get hit by a car?” – “Yes, like that” – “I think it’s a good thing I look both ways before I cross the street then.” – “Yes”

Kauppakeskukseen leikkimään ja lounaalle ja shoppailemaan ja juoksentelemaan…  pojille alesta kesävaatteita ensi kesäksi ja M:lle parit trikoohousut kouluun. M olis halunnut vaihtaa ne housut jalkaan heti siinä kauppakeskuksen käytävällä ja me päästään siitä seuraavaan puheenaiheeseen... Alastomuus. Miksi ei voi olla alasti julkisella paikalla ja miksi vaatteita ei voi riisua keskellä kauppakeskusta... tässä aiheessa me ei päästy puusta pitkään. M:n oli täysin mahdotonta ymmärtää mitä epäsopivaa siinä on ja miksi meillä on niin älytön kulttuuri ja tavat, että se on jotenkin epäsopivaa.

Kauppakeskuksen sisäleikkipaikalla.
O:n paita - Gymboree, housut - Mini Boden.
M:n paita - Gap, shortsit - Mini Boden.
K:n koko asu - Polarn O. Pyret
Pidempään seuranneet ovat varmaan huomanneet, että mä puen pojat erilailla ja ihan tarkoituksella. Usein pojat myös itse valitsee vaatteensa... Tänään kaikilla kolmella itse valitut asut.

Mä aina välillä itsekin ihmettelen näitä käsittämättömiä vetojani... kuka HULLU vie lapset ensin M:n ABAsta ja toimintaterapiasta kauppakeskukseen leikkimään, lounaalle, juoksemaan ja vaateostoksille ja sen jälkeen pakkaa ne autoon ajaakseen omalla koululleen peruuttamaan ulos syksyn kursseilta... sanoisin että täytyy olla masokisti tai tosiaan umpihullu tai sitten yltiöoptimisti.

Onneksi koululla oli hiljaista ja palvelu supernopeeta ja mua auttanut heppu jopa totes, että allekirjoita vaan toi paperi ja kirjoita siihen sun oppilasnumero niin hän täyttää loput... joskus se vallaton meno siis myös auttaa asioita. Tammikuun ilmoittautumispäivä (?) on lokakuun 23. sitä odotellessa siis... päätös on tehty ja kyllä kirpaisee – kele!

Viimeisenä sivuhuomautuksena totean, että on uskomatonta että ruokakaupassa noi elosalamat kerkis purkaa kaksi tusinaa kananmunaa pahvikoteloistaan ostoskärryyn, eikä  yksikään mennyt rikki... Miten se on edes mahdollista?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kokeillaan miten tää kommentointi sujuu näin... Kerro mitä mietit. Jos et halua rekisteröityä, olet tervetullut laittamaan mulle sähköpostia tahdonasiat@gmail.com, tai kommentoimaan Facebookin kautta.