Siirry pääsisältöön

miksi se ei nuku!


ja tänään se tosissaan tuntuu maanantaille... ei ihan mennyt putkeen tää yritys saada M omaan sänkyyn, joo eihän sitä Roomaakaan yhdessä yössä rakennettu, mutta kyllä mä mielelläni olisin vähän nukkunutkin - tai siis vähän nukuin mutta olisin halunnut nukkua enemmän. Repaleisen yön jälkeen herätyskin oli varhainen – 5:50 – ”mamma, we need to wake up early cause I have an appointment with Ms Lindsey”. Sillä aikaa kun mä yritän hahmottaa missä mä olen ja mitä kello on neiti kipaisee reippaasti poikien huoneeseen ja ehtii herättämään O:n ennen kuin kerkiän väliin… K:n yläsänkyyn kiipeäminen kestää sen kolme sekuntia pidempään, että kerkisin estämään herätyksen. M:n mieleen ei juolahdakaan – ikinä – että joku muu saattais ehkä a)haluta nukkua b)tarvita sitä unta, ja se on aina yhtä aidon hämmästynyt siitä ettei ihmisiä saa herättää. Miksi ei?

Mä katson meidän päivän ohjelmaa yhden kahvikupillisen jälkeen ja otan toisen kupin kahvia... aivot ei toimi ja pitäis ohjata (facilitate) leikkideittiä, keksiä lounasta ja tavata ystävä kahvilassa – mitäköhän siitäkin tulee – ja valmistautua huomiseen opettajainkokoukseen ja miettiä ruokaa ja... A-P-U-A! Ja huominenkin ahdistaa jo etukäteen... Lääkärissä pitäis olla heti kahdeksalta ja sen jälkeen M:n sosiaalisten taitojen ryhmässä ja sit sinne opekokoukseen (aivot toivottavasti mukana)... Voisko joku mahdollisesti keksiä vara-aivojärjestelmän? Vähän niinku puhelimeen vaihdettava akku...


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion teh...
6 kommenttia
Lue lisää

valokuvissa kaikki on aina hyvin

Jokin aika sitten sain blogiini kommentin, joka jäi kummittelemaan mun mieleen. Kommentti oli ystävällinen ja lyhyt. Se ei haastanut mihinkään, oikeastaan se oli pelkkä toteamus, jossa kirjoittaja sanoi: ”Mä haluaisin elää sun elämää!” Nopeasti voisi vastata, että niin minäkin, mutta jäin silti miettimään sitä mielikuvaa, joka tulee vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä blogissakin. Vuosi 2023 oli monella tapaa haastava, ei raflaavan katastrofaalinen, mutta ehkä enneminkin sellainen hiljaisen haastava. Kukaan ei kuollut – paitsi kissa – ei edes melkein. Kukaan ei sairastunut vakavasti – paitsi koira, mutta sekin on hallinnassa. Kaikki on ihan hyvin, vaikka oli hetkiä, kun teki mieli heittää hanskat tiskiin. Toisaalta vuosi oli myös ihana, ja kun katsoin taaksepäin, keräillen kuvia tähänkin kirjoitukseen ajattelin, että mulla on tosiaan aika ihana elämä. Olemme monessa etuoikeutettuja ja moni antaisi varmasti paljon saadakseen elää sellaista elämää kuin ne valokuvien tarinat k...
Lähetä kommentti
Lue lisää