Mulla on tunne
että pitäis kirjoittaa jotain isoa ja mahtavaa ja merkittävää, vähintään
kuitenkin kiinnostavaa ja kuitenkin tosiasia on ettei aina irtoo, ei irtoo
suurta ja merkittävää eikä meidän elämä nyt aina niin kiinnostavaakaan ole...
aamulla ylös, illalla alas ja siinä välissä terapiaa ja puistoja ja ystäviä ja
leikkideittejä ja pieniä ahdistuksia ja pieniä, ja välillä suuriakin iloja
ja... tavallista – meidän tavallista.
Tän päivän suurin
kriisi taisi olla se meili M:n ja M on siirretty iltapäivä ryhmästä
aamupäiväryhmään opettajalta – no eihän se suuressa mitakaavassa mikään kriisi
ole, mutta aiheutti kuitenkin melkoisen tapahtumaketjun ja lisävaivaa monelle
ihmiselle. Ainoa mikä tässä käytännössä
muuttuu on M:n maanantaiden aikataulu, mutta, mutta... kun mä olin jo ehtinyt
postittaa sen SNAPS ilmoittautumiskaavakkeen ja ilmoittaa et se on iltapäiväryhmässä
koulussa ja sitten ne terapiat ja nyt sillä on sitten uusi puheterapeutti – en tykkää
yhtään – ja se menetti yhden toimintaterapian ja on jonossa jollekin muulle
toimintaterapeutille ja jos se sille uudelle toimintaterapeutille pääsee niin sit
joudun siirtämään O:n toimintaterapian ja... voi perse sanoisin.
Ainakin heräsin,
jos ei mitään muuta.
Looking on the
bright side, ryhmä istuu M:lle varmasti sitä vanhaa ryhmää paremmin ja tiedän
ainakin kaksi kaveria, jotka ovat samassa ryhmässä – kai. Koulu alkaa 10. päivä
ja sitä ennen on tietty joku tutustumisjuttu, veikkaan edeltävää perjantaita.
Kolmetoista päivää koulun alkuun!
Kommentit
Lähetä kommentti